joulu 292017
 

Etsivätoimisto Nekala tutkii paranormaaleja ilmiöitä. He toimivat välittäjinä ihmisten ja vampyyrien välisissä suhteissa, suojelevat Tamperetta Pahalammen negatiiviselta energialta ja auttavat asiakkaitaan elämään henkien kanssa sopusoinnussa. Etsivätoimiston perustajajäsen, Eetu, kertoi ryhmänsä toiminnasta ja historiasta.

Eetu esittelee maagista naamiota, joka on rakennettu Pahalammesta löydetyistä roskista ja linnunsulista.

Etsivätoimiston muodostanut kaveriporukka oli toiminut harrastuspohjalta paranormaalin parissa jo aiemmin. Duck’s Burger -nimisellä snägärillä syntyi idea tutkimusten tuotteistamisesta. Kiinnostus paranormaaliin haluttiin viedä seuraavalle tasolle. Kun etsivätoimisto perustettiin, hankittiin käyntikortit, puhelinnumero ja perustettiin nettisivut.

Eetu itse oli palveluvastaava, hän piti huolta asiakaskontakteista. Eräs oli kiinnostunut tekniikasta, esimerkiksi haamujen nauhoittamisesta. Kaikkiaan ydinryhmässä oli noin viisi jäsentä.

Noin viisi vuotta sitten haastattelupyyntöjä ja tehtävänantoja tuli viikoittain.

Kaikki eivät ymmärtäneet etsivätoimiston ideaa. Yhteydenotot Eetu luokittelee eri ryhmiin.

Jotkut soittelivat hihitellen, varmistaakseen, onko etsivätoimisto oikeasti olemassa.

Osa yhteydenottajista ymmärsi väärin toimenkuvan. Nämä soittivat ensimmäiseen ”etsivätoimisto” -haulla tulleeseen puhelinnumeroon. Tällöin haluttiin tyypillistä etsivätoimintaa, esimerkiksi seurantaa, suojelua tai valokuvausta.

Kolmas ryhmä on yliluonnollista kokeneet, jotka ovat mielisairaita tai muuten pahoinvoivia yksilöitä. Heillä saattaa olla skitsofrenia tai vainoharhaisuutta. Tällaisia tapauksia oli Eetun mukaan yllättävän paljon.

”Kun tuotteistimme toimistomme, meille oli tärkeää, ettemme missään nimessä hyväksikäyttäisi ihmisiä, jotka voivat henkisesti huonosti tai ovat mielenterveysongelmaisia. Emme halua tukea heidän harhojaan, emmekä halua varsinkaan hyötyä rahallisesti. Neuvoimme tällaisia ihmisiä hakeutumaan hoitoon.”

Etsivätoimisto journalismin pyörteissä

Eetu kertoo tarinan eräästä aiemmasta jutuntekijästä: autiotalossa oli mahdollisesti henkimaailman aktiivisuutta. Aamulehden toimittaja seurasi Nekalan etsivätoimiston etsiviä rakennukseen. Yläkerrassa odotti yllätys: Nekalan paikallisilla okkultistianarkisteilla oli rituaali kesken, heillä oli verta ympäriinsä roiskiva siansydän, ja seiniin ja lattioihin oli piirretty pentagrammeja ja muita maagisia kuvioita.

Toimittaja ei ollut Eetun mukaan varautunut tällaiseen menoon. Etsivätoimistolle tällainen oli arkipäivää ja anarkistitkin olivat paikallisia tuttuja. Tilanne hävetti hieman, sillä nuori toimittaja ei ollut kokenut vastaavaa aiemmin. Toimistolle kyseessä oli rutiinitilanne. Juttua ei lopulta julkaistu, sillä rakennuksen omistajalta ei ollut lupaa vierailuun.

Nekalan etsivätoimistolla on myös oma vastineensa lehtiin, jotka kirjoittavat juttuja muista kummitusten kanssa toimivista ryhmistä. Vastineessa varoitetaan sellaisten voimien sorkkimisesta, joita haamujengit eivät välttämättä ymmärrä.

Eetun mukaan Etsivätoimisto Nekala haluaa luoda harmoniaa ja järjestystä Tampereelle, jotkut muut ryhmät vain pelleilevät.

”Eihän esimerkiksi 15 vuotiaana voi alkaa putkimieheksi hetken mielijohteesta. Alaa täytyy ensin opiskella ja se täytyy hallita. Meidän ammattinimikkeellä ei ole suojaa. Kuka tahansa jonka mielestä haamut ovat hauskoja, voi tunkea alalle. ”

Harmoniassa henkien kanssa

Haamujen ymmärtäminen psykologissosiaalisena ilmiönä on tärkeä osa toimiston toimintaa. Eetun mukaan haamut ovat osa historiaa. Kummittelua tapahtuu eniten paikoissa, joissa on monta historiallista kerrosta.

”Jos jonnekin rakennettaisiin uusi, suuri valkoinen kartano, siellä ei kummittelisi tai olisi paranormaaliutta, sillä paikalla ei olisi historiaa.”

Tyypillisimmissä tapauksissa oli rakennuksia, joissa tapahtui outoja asioita. Etsivätoimiston jäsenet tekivät työpareittain parin viikon välein vierailun asiakkaiden kodeissa. Useasti kyseessä oli normaali kummittelu, joihin liittyi historiaa, menneisyyden painoa ja aiemmin siellä eläneitä ihmisiä.

Nekalan etsivätoimiston jäsenet eivät ole Eetun mukaan tuholaiskarkottajia tai haamujen häätäjiä. Hänen mukaansa hengillä on sama tai jopa suurempi oikeus asua näissä rakennuksissa. Tavoitteena onkin opettaa talossa asuvia tulemaan toimeen henkien kanssa, sietämään näitä tai antamaan tilaa. Parhaimmillaan löydetään harmonia ja asukkaan kommunikoivat henkien kanssa. Suurimmassa osassa tapauksissa haamut eivät ole haitaksi. 

Pahalampi uhkaa Tampereen hyvinvointia

Eetu mainitsee Etsivätoimiston tärkeimmäksi tehtäväksi pahalammelta suojautumisen. Lampi löytyy Nekalasta keskustaa kohti liikkuessa.

”Suuri Pyhäjärvi säteilee Tampereella ympäristöön hyvää energiaa, pieni pahalampi kielteistä. Nekalan etsivätoimiston yksi päätehtävistä on liimailla suojaavia silmiä pahalammen ympäristöön siitä sädehtivältä pahalta suojautumiseksi.” 

Eetu kertoi ottaneensa yhteyttä Tampereen kaupungin edustajaan kysyäkseen yliluonnollisesta suojauspolitiikasta, saako Etsivätoimisto liimailla suojaavia silmiä kriittisiin paikkoihin. Tampereen puutarhapäällikkö antoi luvan silmien kiinnittämiseen.

Etsivätoimisto Nekalan jäsenet ovat sukeltaneet Pahalampeen. Välillä lammesta on noussut kaikenlaista pahaa ja ilkeää. Eetu mainitsee jopa etsivätoimistonsa pelastaneen Tampereen, estettyään lammen pahojen energioiden liiallisen leviämisen kiinnitettyjen silmien ja manaamisen avulla.

Joskus pahalampi on vaikuttanut etsivien hyvinvointiin. Kun lammen pahaa energiaa manataan pois, se vaikuttaa etsivien psyykeisiin. Turvaverkkoa tällaisen henkisen kulumisen varalle ei etsivillä ole. Myös muut tapaukset ovat olleet rankkoja.

”Kun roolipelitermein mielenterveys-pisteet menevät nollaan, ei ole tukiverkkoa. Joudumme taputtelemaan toisiamme selkään Duck’s Burgersissa, ja toivomaan ettei kenenkään elämä luisu päihteisiin tai masennukseen. Jotkut ovat väsähtäneet, siirtyneet perhe-elämään tai muuten vain lopettaneet.” 

Eetun mukaan välitön vaaraa ei tapauksissa ole, mutta mielenterveysongelmat tai haamut voivat jäävät vaikuttamaan.

”Joudumme päättämään tarvitsemmeko masennuslääkeitä vai manausta.”

Nekalan okkultistianarkistit

Anarkistien piirissä Nekala on tunnettu esimerkiksi Vapaa Nekala -tapahtumista. Nekalassa on myös okkultistianarkistien alakulttuuri. Monet okkultistianarkistien piirteet ovat Eetun mielestä myönteisiä: vastarinta, auktoriteeteille näyttäminen ja vaikka piruuttaan vastaan laittaminen ovat positiivisia asioita.

Toisaalta Viha ei aina mene Eetun mielestä oikeaan suuntaan.

”Oon joskus kysellyt okkultistianarkisteilta minkälainen heidän ideologiansa on. Vastauksen mukaan ideologiaa ei ole. On kivaa diggailla Pekka Siitoimesta, juoda viinaa ja riehua. Tämä on ainakin rehellistä vihaa. Halutaan pelleillä okkultismilla ja juoda viinaa. Tämä on hienompaa kuin rikkoa paikkoja, käyttää päihteitä ja väittää että takana olisi jokin hieno ideologia.”

Eetulle tällainen viha on tuttua. Etsivätoimisto Nekala vain suuntasi vihansa paranormaaliin.

Eetun mukaan okkultistianarkistien elämäntavoissa on erilaisia skaaloja. Jotkut riehuvat kännissä, polttavat pilveä autiotaloissa ja kuuntelevat YouTubesta huonoa doom metallia. Toiset ovat korkeakoulutettuja, elävät suht päihteettömästi ja lukevat kirjallisuutta.

Osa okkultisteista on tosissaan, osa harrastaa rajatieteitä ironisesti. Alakulttuuri on osittain piilossa, tavallinen Nekalassa kävijä ei siihen juuri törmää.

Turkkilaiset silmät suojelevat Tamperetta kielteisiltä energioilta.

Vampyyriaateliset ja Vouti

Tampereella elää Eetun mukaan vanha vampyyrien yhteisö. Yhteisön juuret yltävät Ruotsin vallan ajalle, ja useat vampyyrisuvuista ovat aatelissukuja. Esimerkkeinä Tampereella asuvista vampyyriaatelissuvuista Eetu mainitsee Bernadotte ja Sigmund -suvut.

Eetu kertoo, kuinka vampyyrit saapuivat Tampereelle Turun palon tuhottua heidän asuinympäristönsä vuonna 1827. Juuret menneisyydessä näkyvät vampyyrien hierarkiassa: Tampere on jaettu lääneihin, joita hoitavat vasallit. Aina kun vampyyri levittää kiroustaan eteenpäin, uudet vampyyrit ovat purijalleen uskollisia vasalleja. Systeemi perustuu feodaaliajan järjestykseen.

Eetu kertoo Pispalan Voudista, vampyyristä, joka toimii välittäjänä verenimijöiden ja ihmisten välisissä suhteissa.

Etsivätoimisto Nekala on sopinut Pispalan Voudin kanssa, että ihmisten ja vampyyrien suhteissa noudatetaan tiettyjä tapoja ja alueita. On tarkkaan määriteltyä, milloin voi imeä verta tai muuten käyttää ihmisiä hyväkseen. Noin 200 000 asukkaan Tampereella on Eetun mukaan vampyyreille vähän resursseja. Joskus joku vampyyreista rikkoo systeemiä ja imee verta varomattomasti. Tällöin Nekalan etsivätoimisto on yhteydessä Voutiin ratkaistakseen ristiriitatilanteen. Kommunikaatio hoidetaan hienovaraisesti.

”Nuoret villit vampyyrit voivat rikkoa Tampereen tasapainoa. Tällöin ehdotamme varovaisesti, että asiaan tulisi puuttua.  Vanhojen vampyyrien kanssa on helppo toimia.”

Hajottaako arki lumouksen?

Useat Etsivätoimisto Nekalan jäsenet opiskelivat Tampereen Yliopistossa. He kokivat vieraantuneensa muista opiskelijoista. Varsinkaan Eetu ei kokenut epäaitoa iloitsemista alkoholin täyteisissä opiskelijabileissä omakseen. Yliluonnollinen oli jotain aitoa ja innostavaa.

Nekalalainen kaveriporukka halusi yliluonnollisen etsivätoimiston luodessaan kokea jotain aitoa. Maailmassa oli liikaa tekopyhyyttä ja kulisseja.   

Myös eskapismilla oli suuri vaikutus.

Ympyrä on sulkeutumassa. Aluksi oli vain kaveriporukka ja yliluonnollinen. Muutaman vuoden ryhmän puhelin soi viikoittain ja media suolsi haastattelupyyntöjä. Nykyään toiminta on taas keskittynyt lähinnä Nekalaan, tuttuihin ympyröihin. Eetu lopetti etsivätoimiston puhelinliittymän vähäisten yhteydenottojen vuoksi.

”Asiat ovat hiipumassa ja ihmiset katoamassa. Pelkään lumouksen murtuvan ja arjen vievän menneessään. Meillä ei ole seuraajia tai oppipoikia. Joskin kerran joku yläastelainen pyrki TET-jaksolle etsivätoimistoomme. Vanhemmat eivät antaneet tuolloin lupaa.”

Hajaantumista on jo tapahtunut. Toiset elävät normaalia elämää, toisilla menee huonommin.

”Yksi entisistä jäsenistä yhdistetään nykyään moottoripyöräjengiin. Toinen asuu laittomasti hylätyssä puutalossa ja pyörii Nekalan anarkistien kanssa. Yksi kavereista asuu 100 metrin päässä kodistani, tien toisella puolella.”

marras 092016
 

Tässä artikkelissa käsittelen kuoleman rajan ja elämän aikana ilmenevien rajakokemusten suhdetta.

Kuolema on kiehtova ilmiö ja sen kuvauksina ja selityksinä on kehittynyt tarinoita lähes jokaisessa kulttuurissa. On pohdittu kuoleman luonnetta: onko kuolema absoluuttinen, kaiken tuhoava, vai jääkö jokin osa ihmisestä jää eloon, kun keho katoaa maaksi?

louismoe

Absoluuttisen kuoleman teorian edustajat näkevät kuoleman lopullisena, ei ole mitään sen jälkeen. Kuitenkin tiedetään että termodynamiikan lakien mukaan energia ei katoa mihinkään suljetussa järjestelmässä. Energian säilyminen ei automaattisesti tarkoita tietoisuuden säilymistä, mutta on varmaan selvää että ihmisen liikkeet elon aikana piirtyvät maailmaan ja tuottavat tahdon mukaisia tapahtumia. Ihminen muuttaa koko universumia, siinä määrin missä hän kykenee sitä aistimaan. Tämä muutos jää elämään ihmisen jälkeenkin. Jotain kuolematonta meissä siis on. Absoluuttisen kuoleman ajatuksen kannattajien erikoistapaus on Castanedan tarinoista tuttu kuolemakäsitys. Tässä mallissa kuolema on ehdoton kaikille paitsi moitteettomille velhoille. Kaikki muut Kotka syö. Lopulta. 

Blavatskyn mallista ja elämää edeltävistä valinnoista

Teosofi Blavatskyllä on laaja näkemys siitä, kuinka sielu vaeltaa inkarnaatiosta toiseen ja mitä tapahtuu kuolleena ollessa. Näin myös Tiibetin buddhalaisilla on ja muinaisilla egyptiläisillä oli. Kabbalistitkin uskovat useimmiten sielunvaellukseen. Kristityillä on ajatus taivaasta palkintona oikein eletystä elämästä. Mikäli näitä tarinoita on uskominen, on kuolemalla vankka moraalinen ulottuvuus. Ihmisen elon aikana tehdyt teot vaikuttavat kuolemanjälkeiseen olemiseen. Kuolemanjälkeisen elämän tiedostaminen vaikuttaa ilmeisesti ihmisen koko moraaliseen olemiseen, siis toimintaan ja sen arvioimiseen. Ainakin jos oppii itse katsomaan rajan taa. Joko minulla on liian vilkas mielikuvitus tai sitten siellä todella on jotain. Toinen elämä. Prosessi jonka kaikki käyvät läpi.

Jos Blavatskya on uskominen, kuoleman jälkeinen oleminen koostuu kahdesta osiosta. Karman puhdistavasta astraaliosiosta ja ns. devachanista, joka on eräänlainen taivas. Devachanissa vain ylimmät ihmisen energiakeskuksista ovat enää jäljellä. Maallinen ruumis katoaa hitaasti ja astraalissa oltu aika on päättynyt ns. toiseen kuolemaan, jossa astraaliruumis jätetään taakse. Devachan yltyy tuntien tai vuosituhansien aikana täydelliseen yhteyteen maailmankaikkeuden syvimmän olemuksen kanssa ja useimmiten tässä identiteetti katoaa. Tämän jälkeen sielu kääntyy kohti reinkarnaatiota.

Itse olen huomannut että reinkarnaatiota edeltävä, devachanin jälkeinen tila koostuu erilaisista valinnoista tulevaa uutta elämää ajatellen. Tällöin on mahdollisuus muokata syntymän jälkeistä karmaa edellisen elämän jättämien jälkien energian perusteella. Prosessissa on mahdollista esimerkiksi virittää aistijärjestelmäänsä, valita vanhemmat, kansallisuuden, planeetan, maailman, mitä tahansa mihin edellisissä elämissä kerääntynyt karma antaa myöten. Mitä vähemmän koottua negatiivista tai positiivista karmaa, sitä vähemmän samaistumista elämänaikaisiin rooleihin ja sitä enemmän valinnanvapautta reinkarnaation suhteen.

Esoteerinen teoria ja Todellinen tahto

Toisin kuin materialistisessa teoriassa, jossa moraalinen koodeksi syntyy vain hermoston ja ympäristön vuorovaikutuksessa, esoteerisessa teoriassa moraalinen koodeksi syntyy elämän alueen ja rajantakaisen maailman vuorovaikutuksesta sen lisäksi että se on yhteydessä itsen ja muun dialogiin. Tämä antaa uuden perspektiivin, mutta ei, niin kuin saattaisi luulla, valmiita vastauksia. Se kuitenkin muuttaa aistimisen luonnetta. Ihminen oppii vähitellen näkemään maailmansa eri tasot, maallisimmasta henkisimpään. Astraalinen aistiminen tapahtuu alueella, joka säilyy vielä kuoleman jälkeenkin, kun maallinen keho hajoaa. Sitäkin ylempiä tasoja on, kuten kausaalikeho, joka on yhteydessä korkeimpiin chakroihin tai sefiroihin. Kausaalikeho aistii suoraan syy-yhteyksiä koetussa todellisuudessa ja sen pohjalla on yhteys korkeimpaan henkeen, joka loppujen lopuksi on syy ihan kaikkeen.

Se, miten kuolemanjälkeisen elon aistiminen vaikuttaa olemiseen, tapahtuu niin sanotun todellisen tahdon kautta. Todellinen tahto on idea, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yksi oikea tahto kulloisenakin hetkenä, tehokkain tapa käyttää energiaansa. Todellinen tahto tuli tunnetuksi Aleister Crowleyn opetuksissa. Theleman, Crowleyn uskonnon, periaatteisiin kuuluu todellisen tahdon elinikäisen etsinnän maksiimi. Theleman pyhimmässä opuksessa, liber AL:issa ei mainita sanallakaan todellista tahtoa, vain lausepari: ”Tee niinkuin tahdot on oleva koko laki. Rakkaus on laki, rakkaus alla tahdon.” Tahdon ja rakkauden kontemplointi kuitenkin tuottaa eettistä ja esteettistä kehitystä. Universumin tahdon ja oman tahtonsa harmonian ja synkronian löytyminen on askarruttanut mystikkoja kautta aikain. Crowleyn malli, jossa todellinen tahto on pääasia, on tehokas. Castanedalainen moitteettomuus näyttäytyy nyt todellisen tahdon kultivointina, maagin asettaessa kaikkeen tekemiseensä ylimmän prinsiippinsä.

Rajat ja gnosis

Kuoleman jälkeisen elämän vaikutus syntyy, kun maagi on tarpeeksi kypsä asettamaan tavoitteensa tietoisesti aina, kun ryhtyy toimeen. Kaikki tähtää hallittuun rajan ylitykseen. Tässä täytyisi onnistua energiaa säästämällä. Tietoisuus yleensä vaatii paljon aktiivista huomiota, toimintaa, jota rakentavat ja rajoittavat muun muassa rajakokemukset. Rajalla energian määrä kasvaa tai vähenee enemmän kuin pelkässä olemisessa. Rajat ovat eräänlaisia kokemuksellisia stimulantteja. Rajoilla voi kiinnittää oman energiansa korkeampiin asioihin. Jotta kuoleman rajasta selviäisi tietoisena ja valintoihin kykenevänä, on opittava hallitsemaan rajakokemuksia tämän elämän aikana. Rajakokemusta voi kutsua myös äärikokemukseksi. Siinä havaitsijan huomio kiinnittyy yhteen mielensisältöön erityisen vahvasti. Se herkistää aistit äärimmilleen ja on joskus vaikeasti hallittava. Tätä ilmiötä kaaosmaagit kutsuvat gnosikseksi. Se syntyy kun maagi on yhteydessä universumin perustaviin voimiin, jotka hän tuo esille toiminnassaan, kehossaan ja mielessään. Äärikokemuksia on suuria ja pieniä, niitä yhdistää se että ne käsittävät rajan ylityksen kahdessa mielessä. Ajallinen raja johtuu gnosiksessa koetusta ajallisesta ykseydestä. Aika ikään kuin pysähtyy ja ihminen siirtyy rajan yli ajasta ajattomuuteen. Paikkaan liittyvä raja taas ylittyy mielen virittyessä visionääriseen tilaan. Voidaan aistia toisia maailmoja ja luoda yhteyksiä sinne. Kuoleman jälkeen tuleva on vain toinen maailma. Tuon maailman tapahtumia on mahdollista tarkkailla tästä meidän materiaalisesta todellisuudesta käsin ja näin oppia kuolemanjälkeisestä elämästä. Kuin Väinämöinen ikään, on mahdollista sukeltaa tuonelaan ja havainnoida sen tapahtumia.

Harjoituksia

Esitän seuraavassa muutaman menetelmän rajojen hallintaan gnostisen meditaation avulla. Nämä ovat tahdon ja huomion kohdistamisen harjoituksia. Tahto ja huomio ovat universumin perustavia rakennuspalikoita ja ne ovat olemassa myös kuoleman jälkeen jos kuollut on elämänsä aikana harjoittanut niitä tietoisesti. Rajakokemukset elämän aikana, kun ne ovat hallittuja ja tietoisia, johtavat kuoleman jälkeiseen hallintaan ja tietoisuuteen. Yleensä ihmiset ovat tietoisia vain arjestaan, kun ovat hereillä. Kuoleman rajaan valmistautuessa voidaan harjoittaa tietoisena oloa myös elon aikaisissa raja- ja huipputiloissa. Nämä harjoitukset johtavat tietoisuuteen unessa, orgasmissa ja tahdonalaisessa toiminnassa.

1. Seksuaalimagia/orgasmin hallinta

Ranskalaiset kutsuvat orgasmia nimellä ”le petit mort” eli ”pieni kuolema”. Orgasmin hetkellä maailma pysähtyy ja tahto ilmenee puhtaimmassa muodossaan. Seksuaaliaktin ei tarvitse sisältää orgasmia ja länsimaissa tantraksi kutsutun meditatiivisen suuntauksen edustajat kehottavatkin miestä pidättäytymään orgasmista. Naisen tulisi saada seksuaalisessa tantrassa mahdollisimman useita orgasmeja. Rakastelua tulisi harrastaa paljon ja usein. Länsimaisen seksuaalimagian perinteessä miehinen orgasmi sen sijaan on tavoitteena. Seksuaalista energiaa toki kasvatetaan ennen orgasmia kaikin mahdollisin keinoin, sisältäen tantran orgastisen energian keräämisen metodin, eli orgasmin rajan tuntemisen ja vaalimisen ja sitä kautta nautinnon syvenemisen/energian kohoamisen. Orgasmin hetkellä keskitytään symboliin joka ilmenee mantrana, sinettinä, energiana tai mielikuvana. Nesteiden yhtyessä Graalin maljassa (vagina), syntyy elämän eliksiiri, jonka nauttiminen vie orgasmin aikana asetetun gnostisen symbolin koko kehoon vatsan kautta. Kehon nesteitä voi käyttää myös voitelemiseen (”anointment”), kuten vaikka halutessa hieroa tiettyä energiaa esineeseen tai olentoon.

Jos keskityt orgasmissa ei-mihinkään, eli maailman pysähtymiseen ja tyhjyyden kokemiseen, saavutat tilan, jossa sinusta tulee kuoleman ja elämän herra. Kuoleman ja elämän herra ei alistu, vaan astuu elämän näyttämölle ohjaajan ja näyttelijän roolissa. Hänen valinnoistaan ja vuorovaikutuksestaan maailman kanssa syntyy hallittu ja kaunis tarina. Kuoleman ja elämän herra tietää tarinan olevan vain tarinan ja sen, että kuolemassa lopulta katsotaan tarinan kokonaisuus. Eläessä tulee antaa kuoleman tyhjyyden olla aistittavissa. Toinen vaihtoehto on asettaa orgasmin hetkellä astraalinen tavoite, mielikuva, mantra tai sinetti, huomion kohteeksi. Näin voidaan saada luoduksi astraalinen virtaus jonka kanssa voi kommunikoida. Astraalinen energia manifestoituu alemmilla olemisen tasoilla silloin, kun maagi näin haluaa. Kolmas vaihtoehto on asettaa maallinen tavoite, jopa niinkin yksinkertainen kuin ”uusi auto”. Tätä toistellessaan orgasmin hetkellä, maagi ampuu maallisen toiveensa manifestoitumaan astraalin kautta materiassa. Maalliset tavoitteet ovat vaarallisia,  jos niihin ei liitetä tietoa siitä, kuinka ja minkä kautta energian tulisi manifestoitua. Esimerkiksi vaurauden toive saattaa toteutua perintönä rituaalin jälkeen kuolleelta läheiseltä, jos vaurauden lähdettä ei määritellä itse symbolissa.

Turvallisin tapa hyödyntää orgastista meditaatiota on keskittyä mahdollisimman abstrakteihin asioihin, joista saa tarvittavan tuen arkiseen olemiseensa. Tyhjyys, täydellisyys, energian kiertokulun aistiminen ja muut perustavat ideat ovat varsin toimivia keskittymisen kohteita. Näille on hyvä kehittää niitä vastaava mantra, voimasana tai symboli, johon keskitytään orgasmin hetkellä. Orgasmin hetkellä kuoleman ja elämän raja hälvenee ja jäljelle jää vain puhdas tahto, joka itsessään on vaikuttava kokemus. Tahdon ohjaaminen puhtaasta tahdosta kohti manifestaatiota ei ole välttämätöntä, mutta se on mahdollista. Kuoleman huipentumana olento yhtyy täydellisimmin puhtaaseen tahtoon ja identiteetin säilyminen tämän kokemuksen aikana vaatii harjoittelua. Orgastinen meditaatio on yksi tehokkaimmista keinoista valmistautua tuohon ykseyteen sulautumiseen.

2. Nukahtaminen/unennäkö

Unen ja valveen rajan hälventäminen tai oikeastaan tarkka aistiminen on yksi magian voimakkaimpia työkaluja. Ystäväni on kehittänyt harjoituksen, jolla tuota rajaa voidaan tutkia. Hän asettaa puhelimestaan torkkuherätyksen kymmenen minuutin välein tietyksi ajaksi ennen vaadittavaa herätystä. Hän aloitti puolesta tunnista torkkumista ja on nyttemmin siirtynyt useamman tunnin kestävään hereilläolon ja unen manipulointiin torkkuherätyksen avulla. Hän saavuttaa selkounitilan lähes joka aamu. Selkounessa nukkuja on tietoinen siitä, että nukkuu ja pystyy eri asteissa hallitsemaan unessa tapahtuvaa. Myös unipäiväkirjan pitämisen olen kuullut olevan hyödyllistä selkounitilojen saavuttamisessa. Itse en ole tätä kokeillut.

Oman teoriani mukaan selkounet ja valveunet ovat otollisia tiloja valmistautua kuoleman rajan yli siirryttäessä tapahtuvaan identiteetin katoamisen uhkaan. Itse olen saavuttanut selkounen monen vuoden tahdonalaisella harjoituksella, johon olen liittänyt nukahtaessa tapahtuvan identiteetin katoamisen estämisen. Tämä tapahtuu tarkkailemalla tietoisesti sitä liukumaa, joka esiintyy unen ja valveen välillä. Tiedostan ensin ajatuksen hajoamisen ja sisäisen dialogin muuttumisen fantastiseksi. Sitten tiedostan pienet syvemmän unen tilat, joissa esiintyy visuaalista mielikuvituksellisuutta. Pikkuhiljaa vaivun syvempään uneen ja pyrin tiedostamaan kaiken tapahtuvan kertaamalla ja analysoimalla unta. Kun tätä rajaa on tarpeeksi seurattu, tapahtuu selkouni itsestään.

Orgasmin rajan kanssa pelaaminen helpottaa nukahtamisen rajan aistimista. Nämä kaksi prosessia ovat samankaltaisia. Itse sanoisin, että ne ovat identtiset muuten, mutta tapahtuvat eri energiakeskuksissa, orgastinen raja alemmissa ja unennäön raja ylemmissä. Unennäköä edeltävä seksi vaikuttaa unennäön laatuun. On huomattava että seksuaaliakti saattaa joko tuoda tai viedä unennäköön tarvittavaa energiaa. Jos akti on keskittynyt ja puhdas, niin energia, joka ilmenee keskittymiskykynä, kasvaa. Jos akti tuntuu väärältä, epäkeskittyneeltä tai likaiselta, energia vähenee.

Chakraharjoitukset ja elämänpuun meditointi tuottavat hallitun energeettisen työn mahdollisuuden. Unen ja valveen integraatio tuottaa lukemattomat määrät kokemuksia ja keinoja, joilla manipuloida todellisuutta niin unessa kuin valveessa. Itse olen nykyään tietoinen unessa olostani vaihtelevasti. Yleensä aina tiedän nukkuvani. Joskus selkounet ovat niin voimakkaita, että pystyn itse päättämään paljonkin mitä unessa tapahtuu, joskus vain ajattelen hetkessä, että ”ai niin, tämähän on unta”. Joskus olen selvittänyt olenko unessa hyppäämällä ikkunasta ja katsoa lennänkö. Toistaiseksi olen aina ollut unessa. Kerran voimakkaassa selkounessa tein lesser banishing ritual of the pentagramin. Niin voimallisesti ja tarkasti en sitä ole koskaan hereillä tehnyt. Olen tehnyt kyseisen rituaalin satoja, jollen tuhansia kertoja hereillä ollessani ja tuo yksi unikokemus avasi rituaalin saloja enemmän kuin yksikään hereillä suoritettu. Myös arkitodellisuuden näkeminen unena on osa uni- ja valvemaailman integraatiota. Valveunet, mielikuvitus, tahdon puhdas aistiminen ja itsensä havaitseminen fantasiana ovat osa maagin arkea.

3. Intentio/tahdon ja huomion käyttö

Tärkeä työkalu maagin arsenaalissa on tahdonvoiman reitin tiedostaminen. Tähän voidaan käyttää apuna energiakeskusharjoitteita, kuten elämänpuuta tai chakroja. Tahto manifestoituu eri tasoilla erilaisena. Se säteilee korkeimmista keskuksista mataliin ja takaisin matalista korkeimpiin. Elämänpuuharjoituksessa se voi käyttää eri reittejä, chakraharjoituksissa keskitytään vain elämänpuun keskimmäiseen pilariin. Tahto sanana minulle tarkoittaa puhdasta energiaa, jolla ei ole suuntaa. Tahdon suuntaamista kutsun intentioksi eli aikeeksi. Intentiota voidaan myös analysoida kolmen alkemistisen elementin, rikin, elohopean ja suolan kautta. Nämä ovat kaikissa prosesseissa ilmeneviä merkkipaaluja. Rikki on teon alkuvoima, nuotiota sytyttäessä tulitikun raapaisu. Elohopea on prosessin kulku, palaminen. Suola on se, mitä jää jäljelle, eli tuhka.

Intention asettamista voi harjoittaa tietoisesti liittämällä prosessin eri vaiheisiin eri voimasanoja, lukuja tai muita symboleja, ja katsomalla miten nämä vaikuttavat manifestoituvaan. Esimerkiksi teetä keittäessä voi tiedostaa ensin teen hankkimisen, veden laskemisen, hellan sytyttämisen, kiehumisen odottelun, veden kaadon, maustamisen, teen juonnin ja lopulta tiskaamisen tarkemmin, jos näihin liittää elementaalisia attribuutteja. Kolmen alkemistisen elementin lisäksi voi mietiskellä neljää klassista elementtiä. Tuli, vesi, ilma ja maa ilmenevät selkeinä eri rooleissa teen valmistuksen eri vaiheissa. Tuli on hellan lämpö, vesi on keitettävä vesi, ilma on teestä kohoava höyry ja maa on teenporot. Muitakin asetelmia voi miettiä. On voimallista havaita miten elementit reagoivat keskenään synnyttäen lopulta valmiin teen.

Veden laskemista ennen voi esimerkiksi liittää kehonsa nesteet prosessiin virtsaamalla vessassa ennen veden laskua tai uhraamalla verta teehen. Voi myös ajatella, että ihminen on vain osa veden kiertokulkua niin kuin pilvet ja meri. Tuli ohjaa veden kiertoa, se laittaa veden liikkumaan ja muuttumaan jäästä vedeksi ja vedestä höyryksi luonnossa. Vesi taas voi sammuttaa tulen. Koska teelehdet edustavat maata, on hyvä valita tee, jota kutsutaan osuvalla nimellä, kuten ”ceylon tee” eli ”se ilon tee” tai ”mate” eli ”maa-tee”. Sanat ja niiden tulkinta kuuluvat elementtiin ilma ja kytkevät ajatuksen tekoihin eli maa-elementtiin. Tulen sytyttämiseen voi kytkeä hellan kytkimellä luvun, esimerkiksi valitsemalla luvun 6 kolme kertaa, näin liittäen tulen kaiken tulen lähteeseen, aurinkoon. Ilma liittyy vapautuvaan höyryyn ja teen tuoksuun. Ilman avulla tee muuttaa huoneen ilmapiiriä. Kaikki sanat ja symbolit, joita teen valmistuksen aikana on käytetty, vapautuvat höyryn mukana ilmapiiriin ja juotaessa teetä, ihmisen kehon kautta tietoisuuteen.

Tulen katsotaan edustavan tahtoa ja intuitiota, veden tunteita ja unimaailmaa, ilman ajatusta ja järkeä, maan vuorovaikutusta itsen ja toisen välillä sekä kehon tuntemuksia ja kehon kuvaa. On yleensä edullista saada mahdollisimman voimakkaat symbolit liitettyä prosessiin. Mitä voimakkaammat symbolit, sitä tietoisemmaksi tulee manifestoituvasta prosessista. Kannattaa käyttää kaikkea, katkaisijoita, askeleita, hyräilyä, huutoa, taputuksia, mitä vaan mikä toimii. Näe kuinka tahto, perusenergia, muuttuu intentioksi ja intentio muuttuu elämäksi materiassa. Tätä harjoitellessa saa työkalut koko elämän tietoiseksi tekemiseen, ja lopulta kuoleman rajaa ylitettäessä voi valita haluaako säilyttää identiteettinsä, koska identiteetti on itse symbolein rakennettu, eikä esimerkiksi sosiaalisten pelkojen ohjaama.

Elämä ja kuolema ovat vain manifestoituvan energian leikkiä kehossa ja kosmoksessa. Tärkein saavutus, minkä maagi voi tavoittaa, on tietoisuus omista psyykkisistä prosesseistaan. Näitä tehdään tietoiseksi erilaisilla tahto-, mielikuva- ja kehoharjoitteilla. Hengitys ja sydämenlyönnit ovat lopulta se, mihin tarvitsee keskittyä. Kaikki muu saa muotonsa intentioista ja näiden tahdonalaiseksi tekeminen on kiinni omasta harjoituksesta. Tee siis: harjoita, kehitä voimasanoja, mantroja ja symboleita, ja tuo ne elämään tässä elämän ja kuoleman rituaalissa.

loka 262016
 

Entisaikojen suomalaisille kansanusko ei ollut vain joukko uskomuksia vaan kokonainen tapa hahmottaa maailmaa. Tietäjät, maahiset, tontut ja kotonakulkijat olivat luonnollinen osa elämää. Kansanusko on kulkenut perimätietona arjessa, pyhissä rituaaleissa, mielikuvissa ja uskomuksissa aina tähän päivään asti.

9789524954051Suomalaisen kansanuskon sanakirja luo kattavan kokonaiskuvan muinaisten suomalaisten maailmasta ja sen lainalaisuuksista: pyhistä eläimistä, jumalolennoista ja paikoista sekä magiasta ja arjen uskomuksista. Se näyttää, kuinka pyhyys oli läsnä kaikkialla, miten luonto ymmärrettiin kumppanina ja kuinka kristinusko ja pakanuus kietoutuivat yhteen kansanomaisessa ajattelussa.

Teos esittelee kosmologian ja ihmiskäsityksen suuria linjoja niin, että kansanuskon mosaiikkimaisuus ja kaleidoskooppimaisuus tulevat samalla näkyviin. Asiat on esitelty kansanuskon näkökulmasta ja ruohonjuuritasolle vietyinä; kansan on pitkälti annettu puhua omalla suullaan.

Teoksen yli 300 hakusanaa Aallottaresta zombiin ja öylättiin sisältävät myös tärkeimmät kalevalaiset nimet, paikat ja runoaihelmat. Suomalaisen perinteen ohella esitellään perusasiat saamelaisesta kansanuskosta.

Rajat tämän- ja tuonpuoleisen välillä haurastuivat

”Kosmoksen rakenteiden hetkellisesti murtuessa myös rajat tämän- ja tuonpuoleisen välillä haurastuivat. Suomessakin marraskuussa martaat eli vainajien henget kulkivat kodeissa. Vainajien vierailuilla oli mielekäs merkitys: näiden tuli toisaalta saada oikeudenmukainen osansa vuoden tuotosta ja toisaalta päästä säännöllisesti tarkastamaan, kuinka taloissa on eletty ja esivanhempien perinteitä noudatettu.”

”Vanhakantaisen perinteen mukaan lintukodossa asui kääpiöitä. Muuthan eivät olisi taivaan ja maan rajaan mahtuneetkaan siellä, missä kovera taivas kaareutuu maahan kiinni. Ainoan särön lintukodon kääpiöasukkaiden auvoisaan tilaan toi jatkuva kahinointi kurkien kanssa.”

”Lemmenkylpyjä tehtiin pääasiassa naimattomaksi jääneille naisille, sillä naisille naimisiin ’pääseminen’ oli usein ainoa keino päästä kiinni sosiaalisesti hyväksyttyyn asemaan. Jos tytölle ei näyttänyt ilmaantuvan kosijaa, oli usein syytä epäillä myös inhimillistä pahantahtoisuutta onnettomuuden taustalla.”

”Metsänpeitto on vaarallinen tila, johon ihminen tai eläin saattoi joutua esimerkiksi metsänhaltijan jälkiä seuratessaan ja eksyessään metsään. Tällöin ihminen menetti kommunikaatioyhteyden tämänpuoleiseen, huudot eivät kuuluneet puolin tai toisin eivätkä kanssaihmiset voineet nähdä kadonnutta.”

Kirjoittajat

Risto Pulkkinen on uskontotieteessä väitellyt teologian tohtori sekä uskontotieteen ja pohjoisen etnografian dosentti. Hänen erityisalansa on pohjoinen, erityisesti suomalainen ja saamelainen kansanusko.

Stina Lindfors on peruskoulunopettaja ja kansanperinteeseen perehtynyt, uskontotieteestä valmistunut filosofian maisteri.

Tervetuloa Helsingin kirjamessuille seuraamaan kirjaan liittyvää keskustelua

Perjantaina 28.10.2016 klo 13.00–13.30, Kirjakahvila

Tilaa kirja Tajunta-kaupasta.

touko 152014
 
maija-ilmatar

© Silja Liukkonen

Maaginen harjoitukseni on viimeiset kymmenen vuotta painottunut työskentelyyn erilaisten jumalatarten kanssa. Sitä ennen olin keskittynyt lähinnä Lemminkäisen ja Väinämöisen voimien meditointiin ja selvittämään maskuliinista puolta jumaluudesta. Jumalattaret saivat huomioni, kun aloin vuonna 2004 tekemään säätä ja tutkimaan sitä tajuntaa ohjaavana voimana. Tärkeimpiä tuntemiani jumalattaria on Kalevalasta ja Bockin perheen saagasta tuttu Maija Ilmatar. Tietoni Maijasta perustuvat pieneltä osalta näihin lähteisiin ja suuremmalta osalta käytännön maagisen työn kautta saatuun informaatioon. Käytännön työtä varten olen etsinyt gematrian avulla merkitysyhteyksien verkon, joka kuvaa Maijaa moniulotteisena käsitejoukkona. Gematria on kabbalistinen tekniikka, jossa jokaista kirjainta vastaa luku, ja jos kahden sanan luvut ovat samat, katsotaan sanoilla olevan mystinen yhteys. Maijaa vastaavia sanoja olen löytänyt roppakaupalla. Käytännön maagisen työn kannalta merkittävimpiä näistä katson olevan sanojen alla, ääni ja sää.

Continue reading “Näkemys Maija Ilmattaresta” »