Mainostaminen Tajunnassa
Tou 312014
 

Olipa kerran tiikeri, joka väijyi vuohilaumaa. Mutta tiikeri oli tiineenä, ja sen loikatessa vuohien kimppuun pentu syntyi ja tiikeriemo itse menehtyi. Pentu jäi vuohien kasvatettavaksi, alkoi syödä ruohoa ja äännellä kuten vuohet. Näin pennusta kasvoi vuohien keskellä aikuinen tiikeri. Eräänä päivänä vanhempi tiikeri kohtasi  vuohilauman ollessaan saalistamassa. Se meni sanattomaksi nähdessään toisen tiikerin elävän vuohien keskellä ruohoa syöden. Vanhempi tiikeri otti nuoremman mukaansa, vei sen lammelle ja kysyi: ”Miksi sinä syöt ruohoa ja ääntelet kuin vuohi? Minä syön lihaa – niin pitäisi sinunkin syödä.” Vanhempi tiikeri osoitti lammen pinnasta heijastuvaa kuvaansa, ja näin nuorempi tiikeri näki, että he olivat samanlaisia. Tämän jälkeen vanhempi tiikeri vei nuoremman mukaansa luolaan ja pakotti tämän syömään veristä lihaa, jonka se oli aiemmin saalistanut. Aluksi nuorempi tiikeri ei meinannut pystyä syömään, mutta verisen lihakimpaleen nieltyään sen häntä alkoi heilua, ja äkkiä sen suusta kuului pelottava ja voitokas tiikerin karjahdus.

Tämä alun perin vanha Bengalilainen tarina ilmestyi 1800-luvulla Ramakrishna-nimisen intialaisen mystikon opetuksia käsittelevissä kirjoituksissa, ja se on tullut lännessä tunnetuksi yhdysvaltalaisen uskontotieteilijän, professori Joseph Gampbellin ja indologi Heinrich Zimmerin kirjasta Philosophies of India. Lisäksi se on ollut esikuvana Disneyn 1950-luvulla tekemälle lyhytelokuvalle Lambert the Sheepish Lion. Kuten kaikkia tarinoita, myös tätä voidaan tulkita monella tavalla. Mutta mikäli haluamme ymmärtää tarinan alkuperäisen opetuksen, meidän pitää tuntea jonkin verran sitä uskonnollista ympäristöä, jossa se on saanut alkunsa.

Kyseinen kertomus on hyvin suurella todennäköisyydellä peräisin Koillisintian tantrisesta perinteestä – harjoittihan sen opetuksiinsa ottanut Ramakrishna itsekin tantraa monien muiden uskontojen ohella. Mutta mitä tantra sitten on? Ennen tähän kysymykseen vastaamista voidaan hieman liioitellusti sanoa, että tantra ei ole sitä, mitä sen länsimaissa mielletään olevan. Viimeisten sadan vuoden aikana tantra on nimittäin käsitetty jonkinlaiseksi synonyymiksi seksille tai seksuaalisille tekniikoille henkisten kokemusten saavuttamiseksi. Vaikka tantra joissakin traditioissa sisältää myös tällaisia tekniikoita, on se käsitteenä kuitenkin paljon laajempi. Itse sanaa on hyvin vaikea määritellä, sillä se on moniselitteinen, ja kaiken lisäksi länsimaisen uskonnontutkimuksen käyttöön ottama – intialaisessa perinteessä sellaista käsitettä ei alun perin käytetty, vaan tantroilla viitataan tiettyihin uskonnollisiin teksteihin. Tantrismi ei myöskään tarkoita mitään yhtenäistä uskontoa tai harjoitusjärjestelmää, vaan sisältää monia erilaisia näkemyksiä, opetuksia ja menetelmiä eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Sekä hindulaisuudessa että buddhalaisuudessa on oma tantraksi kutsuttu esoteerinen perinteensä ja lisäksi termin alle katsotaan usein kuuluvaksi suuri joukko erilaisia kansanomaisia uskonnollisia ilmiöitä.

khajs1

Continue reading “Ruohoa syövä tiikeri – tarina todellisen identiteetin löytämisestä” »

Bookmark and Share
Tou 152014
 
maija-ilmatar

© Silja Liukkonen

Maaginen harjoitukseni on viimeiset kymmenen vuotta painottunut työskentelyyn erilaisten jumalatarten kanssa. Sitä ennen olin keskittynyt lähinnä Lemminkäisen ja Väinämöisen voimien meditointiin ja selvittämään maskuliinista puolta jumaluudesta. Jumalattaret saivat huomioni, kun aloin vuonna 2004 tekemään säätä ja tutkimaan sitä tajuntaa ohjaavana voimana. Tärkeimpiä tuntemiani jumalattaria on Kalevalasta ja Bockin perheen saagasta tuttu Maija Ilmatar. Tietoni Maijasta perustuvat pieneltä osalta näihin lähteisiin ja suuremmalta osalta käytännön maagisen työn kautta saatuun informaatioon. Käytännön työtä varten olen etsinyt gematrian avulla merkitysyhteyksien verkon, joka kuvaa Maijaa moniulotteisena käsitejoukkona. Gematria on kabbalistinen tekniikka, jossa jokaista kirjainta vastaa luku, ja jos kahden sanan luvut ovat samat, katsotaan sanoilla olevan mystinen yhteys. Maijaa vastaavia sanoja olen löytänyt roppakaupalla. Käytännön maagisen työn kannalta merkittävimpiä näistä katson olevan sanojen alla, ääni ja sää.

Continue reading “Näkemys Maija Ilmattaresta” »

Bookmark and Share
Maa 142014
 

Aikamatkaaja Jukka Nieminen tutkii 2020-luvun väkivaltaista zombie-epidemiaa, kohtalokkain seurauksin. Elokuva on saanut innoituksensa Niemisen Zombievyöhyke-kauhuromaanista. Elokuva on jatkoa Niemisen Suomalaisten tuho 10 000 eKr -kirjaan liittyvälle mainoselokuvalle. Kumpaisessakin elokuvassa liikutaan tulevaisuudessa ja tuhon ryvettämissä miljöissä.

Zombievyöhykkeen on ohjannut Kimi Mattila, käsikirjoittaneet Nieminen, Mattila ja Jyrki Pitkä. Elokuvassa esiintyvät Nieminen, Emilia Keskinen, Lauri Turunen, Neea Laitinen, Sonja From, Antti Räisälä, Janne Hourunen ja Sebastian Schubakoff. Maskeerauksesta vastasi Auri Elina Tuokko. Kuvaus on Jyrki Pitkän käsialaa ja jälkituotannon koordinoi Janne Saarinen.

Tuotantotiimi kiittää yhteistyöstä Linnanmäkeä, Cybershoppia ja Zombie Walk Helsinkiä.

Tutustu elokuvan taustoihin Zombievyohyke.com -sivulta ja tilaa Zombievyöhyke-kirja kaupastamme.

Bookmark and Share
Jou 172013
 

Tee mitä tahdot on oleva koko Laki.

(AL I:40)

Mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Miksi kaikki on olemassa? Mikä sinulle on pyhää? 

Vaikka tiede on antanut ihmiskunnalle vastaukset moniin ongelmiin, eivät olemassaolon peruskysymykset ole hävinneet minnekään. Vanhat uskonnot eivät kuitenkaan enää anna tyydyttäviä vastauksia monille nykyajan kysyjille. Aleister Crowley ymmärsi, että kuten kaikella, myös uskonnoilla on oma elinkaarensa: ne syntyvät, kukoistavat, ja lopulta menettävät merkityksensä ihmisen ympäristöstään tekemien havaintojen myötä ja ymmärryksen kasvaessa. Modernin ihmisen henkistä etsintää ja pyhyyden kokemista varten syntyi uusi uskonnollisfilosofinen elämänkatsomus: Thelema. Tämä artikkeli on lyhyt johdanto Theleman kehittymiseen sekä niihin ihmiskunnan historian kehitysvaiheisiin, jotka ovat tehneet sen syntymisen paitsi mahdolliseksi, myös välttämättömäksi. Kysymyksen siitä, mitä Thelema elämänkatsomuksena on, jätän lukijan itsensä selvitettäväksi. Continue reading “Thelema osana aikakausien historiaa” »

Bookmark and Share
Jou 022013
 

Suomen Gurdjieff-seura julkaisi hiljattain erittäin mielenkiintoisen kirjasen Huomioita todelliseksi tulemisesta (Notes on Becoming). Tässä hiukan kirjan esittelyä.

huomioita todelliseksi tulemisestaKirjanen perustuu Helsingissä vuosina 2002- 2007 pidettyihin esitelmiin ja erityisesti kuuden julkisen keskustelun sarjaan Rikhardinkadun kirjastossa syys- ja marraskuussa 2007. Keskustelujen teemana oli sisäisen kehityksen mahdollisuus. Kirjan kuusi osaa vastaavat näiden tapaamisten aiheita.

Suuri osa keskusteluista koski venäläisen hengellisen etsijän ja opettajan Georg Ivanovitch Gurdjieffin (1866?-1949) muotoilemaa ideoiden järjestelmää, joka perustuu hänen Aasiassa ja Egyptissä löytämiinsä muinaisiin opetuksiin. Keskusteluja ei kuitenkaan erityisesti sidottu tai rajoitettu mihinkään tiettyyn oppijärjestelmään tai perinteeseen. Osallistujia kannustettiin jakamaan mitä tahansa kokemuksia, ajatuksia ja kysymyksiä heillä saattoi olla, riippumatta siitä perustuivatko ne henkilökohtaisiin kokemuksiin tai johonkin mitä he olivat lukeneet.

Teksti on muistinvarainen, sillä esitelmien valmistelussa tai esittämisessä ei käytetty kirjallista materiaalia. Tällöin esiintyjän on puhuttava mahdollisimman paljon henkilökohtaisesta kokemuksesta ja ymmärryksestä käsin. Jos nämä ideat elävät meissä ja päivittäisessä pyrkimyksessämme Työskennellä sisäisesti elämässä, silloin ponnistustemme tulokset saattavat aivan luonnollisesti ilmentyä sanoissamme. Ne heijastavat meille mahdollista ymmärrystä, joka riippuu tuon hetkisestä tietoisuudestamme ja läsnäolostamme.

Ajatus, että sellaisina kuin olemme emme ole täydellisiä emmekä sitä mitä todella voisimme olla, vaan ainoastaan sen varjo tai mahdollisuus, toistuu eri muodoissa läpi historian. Eräs lähde tälle perinteelle ovat vanhat sadut ja legendat, jotka ensin kulkivat suullisesti ja lopulta kirjoitettiin muistiin. Niinpä teema esiintyy jopa lastenkirjoissa.

Todelliseksi tuleminen, todelliseksi itseksi tuleminen, on prosessi. Sen mahdollisista seurauksista puhuminen tai kirjoittaminen on parhaimmillaankin vaikeaa, koska emme voi tietää mitä seuraukset ovat ennen kuin olemme kokeneet ne omakohtaisesti. Tämä kirjanen on sen vuoksi vain karkea luonnos eräistä todelliseksi itseksi tulemisen prosessin piirteistä. Se on kirjoitettu toivoen, että se auttaisi niitä, jotka ovat päättäneet ryhtyä tähän prosessiin ja niitä, jotka tuntevat vetoa tähän suuntaan, mutta eivät ole vielä päättäneet lähteäkö tälle matkalle.

Kirjaa on tilattavissa mm. Tajunnan kaupasta.

Bookmark and Share
Mar 202013
 

Tässä tekstissä käsittelen magiaa. Ensin sen perusteita lyhyesti ja sen jälkeen käytännön esimerkkien kautta. Pääajatuksena on intention maadoittaminen, eli tämän psykofyysisen todellisuuden jossa elämme, valjastaminen yksilön piilotettujen voimien käyttöön. Tähän käytetään kehon nesteitä, mantroja, voimasanoja ja  mielikuvia.

Magia on aivojen uudelleenohjelmointia. Vanhojen ajatusmallien purkaminen ja henkilökohtaisten rajojen ylittäminen hallitusti ovat magian tärkeimpiä tavoitteita. Ihminen käyttää turhaan sisäiseen löpinään suunnattoman määrän energiaa. Tämän energian vapautuessa, kun energiaa sitovista turhista toimista luovutaan, saadaan käyttöön energiaa, jonka voi käyttää unimaailman ja mielikuvituksen tutkimiseen sekä tahdon ja toiminnan kohdistamiseen ja virtaviivaistamiseen. Maagi turvautuu epäkonventionaaliseen, tarkoituksenmukaiseen käytökseen saadakseen epäkäytännölliset ajatusmallit näkyviksi. Ritualistinen praktiikka on tarkoitettu tuomaan alitajuisia voimia pintaan päivätajunnan tarkasteltavaksi. Continue reading “Intention maadoittaminen symbolien ja kehon nesteiden avulla” »

Bookmark and Share
Mar 152013
 

Sarjakuvataiteilija, filosofi ja kansalaisaktivisti Tuukka Virtaperko kirjoitti Tajunnassa julkaistavaksi esittelyn uudesta filosofisesta kirjastaan Zen and the Art of Insanity.

Zen and the Art of Insanity on filosofinen teos, jossa esitellään metafysiikan niin sanottu standardimalli. Tämä analyyttiseksi laadun metafysiikaksi nimetty standardimalli on tarkoitettu kaiken metafysiikan kontekstiksi – ikään kuin metafysiikan yleiskieleksi. Tällainen tavoite on tietenkin mahdottomuutta hipovan kunnianhimoinen, mutta analyyttinen laadun metafysiikka syntetisoi jo nykyisellään niin paljon metafysiikkaa niin tiiviiseen ja optimoituun pakettiin että se toimii suunnannäyttäjänä metafysiikan suurille kehityslinjoille. Se voi tällaisenaankin ottaa kantaa induktion ongelmaan, Gettierin kritiikkiin justified true belief:iä kohtaan sekä knowledge by description versus knowledge by acquaintance -diskurssiin. Continue reading “Tuukka Virtaperko ja laadun metafysiikka” »

Bookmark and Share
Lok 122013
 

Aavetaajuuden seitsemäs podcast-lähetys sisältää neljä jännittävää novellia Tuomas Salorannalta ja Lucilla Liniltä. Studiovieraana Tuomas Saloranta.

00:00 Alkutervehdys, Tuomas Salorannan haastattelu
03:00 Tuomas Saloranta: Avaruusloinen (lukija: Jyrki Pitkä)
14:20 Haastattelu jatkuu
22:05 Tuomas Saloranta: Nuori mies nimetön (lukija: Jyrki Pitkä)
27:18 Jutustelu jatkuu
33:36 Tuomas Saloranta: Pyörätuolimummo (lukija: Mikael Toislehto)
1:03:30 …ja jatkuu
1:12:04 Lucilla Lin: Pontianak (lukija: Johannes Rovio)
1:47:50 Loppuhöpinät

Kokonaispituus 1:50:16

Podcastin varsinainen sivu löytyy osoitteesta aavetaajuus.tajunta.net.

Musiikit:
The Dread Kevin MacLeod (incompetech.com)
Deep Noise Kevin MacLeod (incompetech.com)
Spider Eyes Kevin MacLeod (incompetech.com)
Spider’s Web Kevin MacLeod (incompetech.com)
Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0

http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

podcast Tilaa iTunesista rss_square Tilaa RSS

Haluatko omaa tuotantoasi julki? Kiinnostaako tehdä juttu Aavetaajuuteen? Tai kansikuva? Haluatko mainostaa? Onko kehitysideoita? Ota yhteyttä.

Play
Bookmark and Share
Lok 112013
 

Miksi musiikki vaikuttaa niin voimakkaasti meihin? Dosentti Elvira Brattico tutkimusryhmineen (Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö ja Aalto yliopisto) tutki musiikin kuuntelemista samalla tavalla kuin esimerkiksi liikuntaa, joka tuottaa mielihyvää ja laukaisee dopamiiniriippuvaisia käytösmalleja. – Mitä enemmän pidämme musiikista, sitä enemmän aivomme välittävät dopamiinia, Brattico toteaa. Continue reading “Musiikista tulossa entistä tärkeämpi terapiamuoto?” »

Bookmark and Share
Syy 162013
 

Murhasarja aiheuttaa päänvaivaa lähitulevaisuuden yksityisetsivälle tässä Murhamystiikkaa-novelliantologiassa ilmestyvässä tarinasta.

00:00 Tervetuloa Aavetaajuudelle
02:18 Murhamystiikkaa-kirjatraileri
08:50 Katri Alatalo: Murhaajan kasvot (Lukija: Juha Jyrkäs)

Kokonaispituus 1:05:07

Podcastin varsinainen sivu löytyy osoitteesta aavetaajuus.tajunta.net.

podcast Tilaa iTunesista rss_square Tilaa RSS

Haluatko omaa tuotantoasi julki? Kiinnostaako tehdä juttu Aavetaajuuteen? Tai kansikuva? Haluatko mainostaa? Onko kehitysideoita? Ota yhteyttä.

Play
Bookmark and Share