touko 032018
 

Bön on tiibetiläinen alkuperäisuskonto, jossa buddhalaiset piirteet sekoittuvat shamanistiseen perinteeseen. Uskonnon historialliset juuret ovat hämärän peitossa.

Bönin tunnus on yungdrung, vasemmalle osoittava hakaristi.

Bönin oman perinteen mukaan uskonto on 18000 vuotta vanha. Perinne on siirtynyt koko tämän ajan suullisesti opettajalta oppilaalle. Bönin perustaja Tönpa Shenrab oli perimätiedon mukaan valaistunut buddha, joka syntyi 16017 ennen ajanlaskun alkua.
Kirjallisia tallenteita on löydetty noin tuhannen vuoden takaa. Suurena mestarina pidetty Dru Gyalwa Yungdrung kokosi tuolloin suullisen perinteen opetuksia kokoelmaksi tekstejä, joka tunnetaan nimellä Gyalwa Chaktri.

Böniä pidetään yhtenä Tiibetin viidestä buddhalaisesta suuntauksesta. Bön on harjoittajiensa mielestä ainutlaatuinen uskonto, mutta maallikolle buddhalaisuuden ja bönin välillä ei ole juurikaan eroa. Ulkopuolisille puhutaan useasti bön-buddhalaisuudesta, sillä buddhalaisuus on terminä böniä tutumpi.

Suurimpana erona lienevät bönin muinaisilta ajoilta periytyvät shamanistiset perinteet, joiden vuoksi uskonnossa on omanlaisensa suhde luontoon ja siellä oleviin henkiin. Eläinuhrit ovat karsiutuneet pois uskonnosta satoja vuosia sitten.
Suomessa böniä edustaa Tenzin Wangyal Rinpochen opettama suuntaus, jonka ympärillä oleva maailmanlaajuinen verkosto on nimeltään Ligmincha. Ligminchalla on toimintaa ympäri Suomea, muun muassa Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa. Nimensä Ligmincha on saanut muinaisen tiibetiläisen valtakunnan dynastialta.

Kiinan taikauskonvastaisuus törmää Tiibetin uskontoihin

Kiina miehitti Tiibetin 50-luvulla. Uskontoja alettiin tukahduttaa, ja Tiibetin buddhalaisuuden johtohahmo dalai-lama lähti maanpakoon.
Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston Professori Fenggang Yangin tutkimuksen mukaan Kiinan väestöstä vain 15 prosentilla on ateistinen vakaumus: erilaiset uskonnon ja henkisen harjoittamisen muodot sinnittelevät sitkeästi kansalaisten arjessa. Silti Kiinan valtio suosii ateismia ja työskentelee ”taikauskoa” vastaan. Taistelu taikauskoa vastaan näkyy eritoten Tiibetissä.

United States Commission on International Religious Freedom -komission (USCIRF) vuoden 2017 raportissa kerrotaan uskonnonvapauden tilasta ympäri maailmaa. Tiibet saa raportissa paljon huomiota. Raportissa mainitaan uskonnollisten johtohahmojen vangitsemisia, jonka lisäksi Kiina haluaa asettaa omia lama-ehdokkaitaan Tiibetin uskonelämän johtoon. Kiinan kommunistipuolue levittää propagandaa luostareissa ja munkkeja on karkotettu kodeistaan. Maassa vainotaan kansalaisvaikuttajia, joihin munkit useasti luetaan.

USCIRF:n mukaan Kiinan vaikutukset tiibetiläisten hengellisyyteen ovat suuret: noin 150 tiibetiläistä munkkia on tehnyt polttoitsemurhan vuoden 2009 jälkeen.

Kiinan miehitystä paenneita tiibetiläisiä bönin opettajia kiertää ympäri maailmaa. Ligminchan lisäksi muitakin bön-organisaatioita toimii useassa maassa. Suomessa käy tiibetiläisiä bönin opettajia vuosittain, suosituimmille kursseille voi osallistua toista sataa osallistujaa. Viikoittaisissa tapaamisissa käy muutamia ihmisiä.

Ilman Kiinan suorittamaa miehitystä bön ei ehkä koskaan olisi tullut länsimaihin: böniä opetetaan länsimaalaisille osittain koska muuten uskonto olisi vaarassa kadota kokonaan.

Tonpa Shenrabia pidetään perimätiedossa bönin ensimmäisenä opettajana.

Uskonto ja arki

Olli Erjanti on Ligmincha Finlandin puheenjohtaja ja bönin harjoittaja. Erjanti on selkouniasiantuntija, ja hän törmäsi böniin Tenzin Wangyal Rinpochen pidettyä Suomessa kurssin tiibetiläisestä unijoogasta noin 10 vuotta sitten. Tämän jälkeen Erjanti luki teoksen unijoogasta, ja tajusi että selkounia voi käyttää myös henkisiin harjoituksiin. Nykyään Erjantia koskettavat eniten päivittäiset meditaatioharjoitukset.

Erjanti kertoo uskonnon mullistaneen elämänsä.

”Ennen elämä tuntui kolhivan, mutta tajusin mieleni luovan vaikeudet. Jos päästän irti mielen ajatuksista enkä lähde sen tuottamien tunteiden mukaan, löydän sisältäni ulkoisista olosuhteista riippumattoman rauhan ja ilon.”

Erjantin mukaan bön on suhteellisen uusi uskonto Suomessa, ja saa osakseen ihmettelyjä muiden buddhalaissuuntauksien edustajilta.

”Pohjimmiltaan kyseessä on vain tietämättömyys, johon auttaa uskontojen välinen vuoropuhelu.”

Meditoi, joogaa ja uneksi

Länsimaisille usein esitellään ensin bönin mielelle suunnattuja harjoituksia. Mukana on myös fyysisiä harjoituksia, visualisaatioita ja joogaa.

Erjanti kertoo kolmesta ovesta.

”Kehon oveen kuuluvat fyysiset joogaharjoitukset, ja kehon toiminnalla tuomme sisäisen maailmamme muille ihmisille avuksi. Puheen oven perustana on ääni, johon liittyvät hengitys ja energia. Mielen oveen kuuluvat ajatukset ja tunteet, joihin vaikutetaan meditaatioharjoituksilla.”

Meditaatiossa on erilaisia lähestymistapoja sisäisen rauhan etsimiseen.

”Klassisen jaottelun mukaan bönissä on kolme opetuslinjaa: sutra, eli kieltäymyksen tie jossa kieltäydytään negatiivisilta ajatuksilta ja tilanteilta jotka herättävät näitä tunteilta. Tantrassa negatiiviset ajatukset ja tunteet muunnetaan positiivisiksi ja dzogchenissa, suorassa tiessä, annetaan ajatusten ja tunteiden vain olla, kunnes ne haihtuvat itsestään luonnollisen mielen avaraan tilaan, mistä ne ovat nousseetkin.”

Erjantin mukaan bönissä on mukana kymmeniä eri joogasarjoja, eri näkökulmista ja eri vuosisadoilta. Myös visualisaatioilla on suuri rooli. Erjanti kertoo nauttivansa bönin monipuolisuudesta, se tarjoaa jokaiselle jotakin.

Unijoogassa hyödynnetään selkounia, joiden avulla uneksija tutkii sisäistä maailmaansa. Tekniikkaa käytetään henkisen kehittymisen apuna. Unijoogan suosio on lisääntynyt länsimaisen selkouni-innostuksen rinnalla.

helmi 212018
 

Katsoja saa elokuvan avainkohdissa uutta tietoa juonen hahmottamiseksi, ja kohdat aiheuttavat identtiset reaktiot katsojan aivoissa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä aivojen toiminnasta, elokuvan kerronnasta, stressistä ja muistimekanismeista, jotka häiriintyvät muun muassa Alzheimerin taudissa.

Aivoalueet (pun.), jotka käsittelevät Mementossa muisti- ja tulkintavihjeinä toimivia kohtauksia ennen kohtausten alkua sekä niiden aikana. Näköaivokuorella havaitaan kohtauksen alkua ennakoivaa toimintaa jopa kahdeksan sekuntia etukäteen. Muistista hakuun ja aiemmin nähtyjen tapahtumien tulkintaan mahdollisesti liittyvää, sormenjäljen lailla tunnistettavia reaktioita esiintyy taas etuotsa- ja päälaenlohkojen alueella. Kuva: Memento-julisteen yksityiskohta, (c) Oy Nordisk Film Ab. Kuva (oik.): Iiro Jääskeläinen.

Aalto-yliopiston taiteita ja neurotieteitä yhdistävässä elokuvatutkimuksessa katsojille näytettiin Christopher Nolanin varhainen klassikkoelokuva Memento (2000). Se kertoo miehestä, jonka pitkäkestoinen muisti ei toimi eikä hän pysty muodostamaan uusia muistoja kuin minuuteiksi kerrallaan. Elokuvan tapahtumat etenevät käänteisessä aikajärjestyksessä. Tarinan seuraaminen on mahdollista tiettyjen kohtausten lopuksi toistuvien, aiempia tapahtumia kertaavien lyhyiden pätkien avulla.

Avainkohdissa katsoja saa uutta tietoa ymmärtääkseen elokuvan juonta, ja aivoissa reagoivat toistuvasti samat alueet. Jopa eri katsojien aivot reagoivat avainkohtiin samoin.

”Yleensä ihmiset muodostavat käsityksen elokuvan juonesta hyvin yksilöllisillä tavoilla. Aivokuvantamisen keinoin on ollut vaikeaa paikantaa useamman katsojan aivoista viitteitä siitä, että ymmärtäminen olisi yhtäaikaista ja samanlaista. Olemme onnistuneet nyt identifioimaan aivotoimintaa, joka liittyy tarinan rakentumiseen katsojan mielessä. Mementon toistuvat avainkohdat ovat meille tilaisuus vangita katsojien kognitiivinen toiminta, koska he kaikki reagoivat kohtien antamaan informaatioon samankaltaisesti”, kertoo Neurocine-tutkimusryhmän johtaja, Tallinnan yliopiston professori Pia Tikka.

Tutkimuksessa hyödynnettiin toiminnallista magneettikuvausta (fMRI), joka mittaa muutoksia aivojen veren happipitoisuudessa, sekä monimuuttuja-analyysiä eri katsojien aivotoiminnasta saadun informaation vertaamiseen. Aivodatan analyysia varten aivot jaettiin kolmiulotteisiin kuva-alkioihin eli vokseleihin. Monimuuttuja-analyysillä tarkasteltiin elokuvan erilaisten avainkohtien aiheuttamia, samanlaisena toistuvia, sormenjäljen tavoin tunnistettavia aktivaatiokuvioita eri katsojien aivoissa.

Mementossa on yhteensä 15 kohtaa, jotka kukin antavat katsojalle tilaisuuden ymmärtää tarinaa enemmän – eräänlaisen ”hovimestari on syyllinen” -oivalluksen. Vaikka muissa elokuvan kohdissa vokselien aktivaatio muuttuu satunnaisesti, elokuvan jokaisen 15 avainkohdan kohdalla tietyt vokselit ovat kullakin katsojalla samassa asennossa ja muodostavat keskenään identtisen sormenjälkikuvion”, kuvailee Aalto-yliopiston systeemisen neurotieteen professori Iiro Jääskeläinen.

Avainkohtiin liittyvät sormenjälkikuviot olivat havaittavissa laajoilla aivoalueilla, erityisesti etuotsalohkoilla ja päälaen lohkossa.

”Hämmästyttävää on se, että muutos katsojan aivoissa, erityisesti näköaivokuorella, alkaa tapahtua jo sekunteja ennen avainkohdan alkamista. Jokin vihje elokuvan tapahtumissa selvästi kertoo aivoille, että nyt on jotain olennaista tapahtumassa. Tämä kertoo aivojen kyvystä ennakoida”, lisää Jääskeläinen.

Vertailuryhmälle elokuva näytettiin tapahtumien kronologisessa järjestyksessä, jolloin avainkohdat eivät toistuneet. Katsojien aivoissa ei havaittu aivoaktiviteetin sormenjälkikuviota avainkohdissa eikä myöskään ennakoivaa aktiivisuutta.

Ainutlaatuista tutkimuksessa on täyspitkän, 105 minuutin mittaisen elokuvan esittäminen luonnollisen kaltaisessa katselutilanteessa.

“Aivotutkimuksessa on yleisempää näyttää katsojille lyhyitä pätkiä samasta tai eri elokuvista, kun etsitään vastauksia tiukasti rajattuihin kysymyksiin. Silloin elokuvan dramaturgia ja henkilöiden kehityskaaret eivät pääse oikeuksiinsa. Tutkimuksemme pääsee askeleen lähemmäs paitsi aivojen toiminnan myös elokuvan kerronnan ymmärtämistä”, kertoo professori Tikka, itse myös elokuvantekijä.

Tutkimustulosten avulla voidaan ymmärtää yhä tarkemmin, miten aivot muistavat asioita annettujen tai saatujen vihjeiden avulla.

Memento simuloi, miltä tuntuu ihmisestä, jonka hippokampukset ja pitkäkestoiseen muistiin tallentuminen ovat vaurioituneet. Vain lyhytkestoinen muisti toimii pari minuuttia taaksepäin, kaikki muu vauriohetken jälkeen tapahtunut unohtuu. Hippokampus voi vahingoittua samalla tavalla muistia heikentävästi, tosin lievemmin, kovassa pitkäkestoisessa stressissä, kun stressihormoni tekee tuhojaan aivoissa. Tutkimuksemme voi auttaa ymmärtämään myös dementoivia muistisairauksia, kuten Alzheimerin tautia, valaisemalla muistin hermostollista perustaa”, Jääskeläinen uskoo.

Linkki artikkeliin: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053811918300685.

Lähde: lehdistötiedote

joulu 292017
 

Etsivätoimisto Nekala tutkii paranormaaleja ilmiöitä. He toimivat välittäjinä ihmisten ja vampyyrien välisissä suhteissa, suojelevat Tamperetta Pahalammen negatiiviselta energialta ja auttavat asiakkaitaan elämään henkien kanssa sopusoinnussa. Etsivätoimiston perustajajäsen, Eetu, kertoi ryhmänsä toiminnasta ja historiasta.

Eetu esittelee maagista naamiota, joka on rakennettu Pahalammesta löydetyistä roskista ja linnunsulista.

Etsivätoimiston muodostanut kaveriporukka oli toiminut harrastuspohjalta paranormaalin parissa jo aiemmin. Duck’s Burger -nimisellä snägärillä syntyi idea tutkimusten tuotteistamisesta. Kiinnostus paranormaaliin haluttiin viedä seuraavalle tasolle. Kun etsivätoimisto perustettiin, hankittiin käyntikortit, puhelinnumero ja perustettiin nettisivut.

Eetu itse oli palveluvastaava, hän piti huolta asiakaskontakteista. Eräs oli kiinnostunut tekniikasta, esimerkiksi haamujen nauhoittamisesta. Kaikkiaan ydinryhmässä oli noin viisi jäsentä.

Noin viisi vuotta sitten haastattelupyyntöjä ja tehtävänantoja tuli viikoittain.

Kaikki eivät ymmärtäneet etsivätoimiston ideaa. Yhteydenotot Eetu luokittelee eri ryhmiin.

Jotkut soittelivat hihitellen, varmistaakseen, onko etsivätoimisto oikeasti olemassa.

Osa yhteydenottajista ymmärsi väärin toimenkuvan. Nämä soittivat ensimmäiseen ”etsivätoimisto” -haulla tulleeseen puhelinnumeroon. Tällöin haluttiin tyypillistä etsivätoimintaa, esimerkiksi seurantaa, suojelua tai valokuvausta.

Kolmas ryhmä on yliluonnollista kokeneet, jotka ovat mielisairaita tai muuten pahoinvoivia yksilöitä. Heillä saattaa olla skitsofrenia tai vainoharhaisuutta. Tällaisia tapauksia oli Eetun mukaan yllättävän paljon.

”Kun tuotteistimme toimistomme, meille oli tärkeää, ettemme missään nimessä hyväksikäyttäisi ihmisiä, jotka voivat henkisesti huonosti tai ovat mielenterveysongelmaisia. Emme halua tukea heidän harhojaan, emmekä halua varsinkaan hyötyä rahallisesti. Neuvoimme tällaisia ihmisiä hakeutumaan hoitoon.”

Etsivätoimisto journalismin pyörteissä

Eetu kertoo tarinan eräästä aiemmasta jutuntekijästä: autiotalossa oli mahdollisesti henkimaailman aktiivisuutta. Aamulehden toimittaja seurasi Nekalan etsivätoimiston etsiviä rakennukseen. Yläkerrassa odotti yllätys: Nekalan paikallisilla okkultistianarkisteilla oli rituaali kesken, heillä oli verta ympäriinsä roiskiva siansydän, ja seiniin ja lattioihin oli piirretty pentagrammeja ja muita maagisia kuvioita.

Toimittaja ei ollut Eetun mukaan varautunut tällaiseen menoon. Etsivätoimistolle tällainen oli arkipäivää ja anarkistitkin olivat paikallisia tuttuja. Tilanne hävetti hieman, sillä nuori toimittaja ei ollut kokenut vastaavaa aiemmin. Toimistolle kyseessä oli rutiinitilanne. Juttua ei lopulta julkaistu, sillä rakennuksen omistajalta ei ollut lupaa vierailuun.

Nekalan etsivätoimistolla on myös oma vastineensa lehtiin, jotka kirjoittavat juttuja muista kummitusten kanssa toimivista ryhmistä. Vastineessa varoitetaan sellaisten voimien sorkkimisesta, joita haamujengit eivät välttämättä ymmärrä.

Eetun mukaan Etsivätoimisto Nekala haluaa luoda harmoniaa ja järjestystä Tampereelle, jotkut muut ryhmät vain pelleilevät.

”Eihän esimerkiksi 15 vuotiaana voi alkaa putkimieheksi hetken mielijohteesta. Alaa täytyy ensin opiskella ja se täytyy hallita. Meidän ammattinimikkeellä ei ole suojaa. Kuka tahansa jonka mielestä haamut ovat hauskoja, voi tunkea alalle. ”

Harmoniassa henkien kanssa

Haamujen ymmärtäminen psykologissosiaalisena ilmiönä on tärkeä osa toimiston toimintaa. Eetun mukaan haamut ovat osa historiaa. Kummittelua tapahtuu eniten paikoissa, joissa on monta historiallista kerrosta.

”Jos jonnekin rakennettaisiin uusi, suuri valkoinen kartano, siellä ei kummittelisi tai olisi paranormaaliutta, sillä paikalla ei olisi historiaa.”

Tyypillisimmissä tapauksissa oli rakennuksia, joissa tapahtui outoja asioita. Etsivätoimiston jäsenet tekivät työpareittain parin viikon välein vierailun asiakkaiden kodeissa. Useasti kyseessä oli normaali kummittelu, joihin liittyi historiaa, menneisyyden painoa ja aiemmin siellä eläneitä ihmisiä.

Nekalan etsivätoimiston jäsenet eivät ole Eetun mukaan tuholaiskarkottajia tai haamujen häätäjiä. Hänen mukaansa hengillä on sama tai jopa suurempi oikeus asua näissä rakennuksissa. Tavoitteena onkin opettaa talossa asuvia tulemaan toimeen henkien kanssa, sietämään näitä tai antamaan tilaa. Parhaimmillaan löydetään harmonia ja asukkaan kommunikoivat henkien kanssa. Suurimmassa osassa tapauksissa haamut eivät ole haitaksi. 

Pahalampi uhkaa Tampereen hyvinvointia

Eetu mainitsee Etsivätoimiston tärkeimmäksi tehtäväksi pahalammelta suojautumisen. Lampi löytyy Nekalasta keskustaa kohti liikkuessa.

”Suuri Pyhäjärvi säteilee Tampereella ympäristöön hyvää energiaa, pieni pahalampi kielteistä. Nekalan etsivätoimiston yksi päätehtävistä on liimailla suojaavia silmiä pahalammen ympäristöön siitä sädehtivältä pahalta suojautumiseksi.” 

Eetu kertoi ottaneensa yhteyttä Tampereen kaupungin edustajaan kysyäkseen yliluonnollisesta suojauspolitiikasta, saako Etsivätoimisto liimailla suojaavia silmiä kriittisiin paikkoihin. Tampereen puutarhapäällikkö antoi luvan silmien kiinnittämiseen.

Etsivätoimisto Nekalan jäsenet ovat sukeltaneet Pahalampeen. Välillä lammesta on noussut kaikenlaista pahaa ja ilkeää. Eetu mainitsee jopa etsivätoimistonsa pelastaneen Tampereen, estettyään lammen pahojen energioiden liiallisen leviämisen kiinnitettyjen silmien ja manaamisen avulla.

Joskus pahalampi on vaikuttanut etsivien hyvinvointiin. Kun lammen pahaa energiaa manataan pois, se vaikuttaa etsivien psyykeisiin. Turvaverkkoa tällaisen henkisen kulumisen varalle ei etsivillä ole. Myös muut tapaukset ovat olleet rankkoja.

”Kun roolipelitermein mielenterveys-pisteet menevät nollaan, ei ole tukiverkkoa. Joudumme taputtelemaan toisiamme selkään Duck’s Burgersissa, ja toivomaan ettei kenenkään elämä luisu päihteisiin tai masennukseen. Jotkut ovat väsähtäneet, siirtyneet perhe-elämään tai muuten vain lopettaneet.” 

Eetun mukaan välitön vaaraa ei tapauksissa ole, mutta mielenterveysongelmat tai haamut voivat jäävät vaikuttamaan.

”Joudumme päättämään tarvitsemmeko masennuslääkeitä vai manausta.”

Nekalan okkultistianarkistit

Anarkistien piirissä Nekala on tunnettu esimerkiksi Vapaa Nekala -tapahtumista. Nekalassa on myös okkultistianarkistien alakulttuuri. Monet okkultistianarkistien piirteet ovat Eetun mielestä myönteisiä: vastarinta, auktoriteeteille näyttäminen ja vaikka piruuttaan vastaan laittaminen ovat positiivisia asioita.

Toisaalta Viha ei aina mene Eetun mielestä oikeaan suuntaan.

”Oon joskus kysellyt okkultistianarkisteilta minkälainen heidän ideologiansa on. Vastauksen mukaan ideologiaa ei ole. On kivaa diggailla Pekka Siitoimesta, juoda viinaa ja riehua. Tämä on ainakin rehellistä vihaa. Halutaan pelleillä okkultismilla ja juoda viinaa. Tämä on hienompaa kuin rikkoa paikkoja, käyttää päihteitä ja väittää että takana olisi jokin hieno ideologia.”

Eetulle tällainen viha on tuttua. Etsivätoimisto Nekala vain suuntasi vihansa paranormaaliin.

Eetun mukaan okkultistianarkistien elämäntavoissa on erilaisia skaaloja. Jotkut riehuvat kännissä, polttavat pilveä autiotaloissa ja kuuntelevat YouTubesta huonoa doom metallia. Toiset ovat korkeakoulutettuja, elävät suht päihteettömästi ja lukevat kirjallisuutta.

Osa okkultisteista on tosissaan, osa harrastaa rajatieteitä ironisesti. Alakulttuuri on osittain piilossa, tavallinen Nekalassa kävijä ei siihen juuri törmää.

Turkkilaiset silmät suojelevat Tamperetta kielteisiltä energioilta.

Vampyyriaateliset ja Vouti

Tampereella elää Eetun mukaan vanha vampyyrien yhteisö. Yhteisön juuret yltävät Ruotsin vallan ajalle, ja useat vampyyrisuvuista ovat aatelissukuja. Esimerkkeinä Tampereella asuvista vampyyriaatelissuvuista Eetu mainitsee Bernadotte ja Sigmund -suvut.

Eetu kertoo, kuinka vampyyrit saapuivat Tampereelle Turun palon tuhottua heidän asuinympäristönsä vuonna 1827. Juuret menneisyydessä näkyvät vampyyrien hierarkiassa: Tampere on jaettu lääneihin, joita hoitavat vasallit. Aina kun vampyyri levittää kiroustaan eteenpäin, uudet vampyyrit ovat purijalleen uskollisia vasalleja. Systeemi perustuu feodaaliajan järjestykseen.

Eetu kertoo Pispalan Voudista, vampyyristä, joka toimii välittäjänä verenimijöiden ja ihmisten välisissä suhteissa.

Etsivätoimisto Nekala on sopinut Pispalan Voudin kanssa, että ihmisten ja vampyyrien suhteissa noudatetaan tiettyjä tapoja ja alueita. On tarkkaan määriteltyä, milloin voi imeä verta tai muuten käyttää ihmisiä hyväkseen. Noin 200 000 asukkaan Tampereella on Eetun mukaan vampyyreille vähän resursseja. Joskus joku vampyyreista rikkoo systeemiä ja imee verta varomattomasti. Tällöin Nekalan etsivätoimisto on yhteydessä Voutiin ratkaistakseen ristiriitatilanteen. Kommunikaatio hoidetaan hienovaraisesti.

”Nuoret villit vampyyrit voivat rikkoa Tampereen tasapainoa. Tällöin ehdotamme varovaisesti, että asiaan tulisi puuttua.  Vanhojen vampyyrien kanssa on helppo toimia.”

Hajottaako arki lumouksen?

Useat Etsivätoimisto Nekalan jäsenet opiskelivat Tampereen Yliopistossa. He kokivat vieraantuneensa muista opiskelijoista. Varsinkaan Eetu ei kokenut epäaitoa iloitsemista alkoholin täyteisissä opiskelijabileissä omakseen. Yliluonnollinen oli jotain aitoa ja innostavaa.

Nekalalainen kaveriporukka halusi yliluonnollisen etsivätoimiston luodessaan kokea jotain aitoa. Maailmassa oli liikaa tekopyhyyttä ja kulisseja.   

Myös eskapismilla oli suuri vaikutus.

Ympyrä on sulkeutumassa. Aluksi oli vain kaveriporukka ja yliluonnollinen. Muutaman vuoden ryhmän puhelin soi viikoittain ja media suolsi haastattelupyyntöjä. Nykyään toiminta on taas keskittynyt lähinnä Nekalaan, tuttuihin ympyröihin. Eetu lopetti etsivätoimiston puhelinliittymän vähäisten yhteydenottojen vuoksi.

”Asiat ovat hiipumassa ja ihmiset katoamassa. Pelkään lumouksen murtuvan ja arjen vievän menneessään. Meillä ei ole seuraajia tai oppipoikia. Joskin kerran joku yläastelainen pyrki TET-jaksolle etsivätoimistoomme. Vanhemmat eivät antaneet tuolloin lupaa.”

Hajaantumista on jo tapahtunut. Toiset elävät normaalia elämää, toisilla menee huonommin.

”Yksi entisistä jäsenistä yhdistetään nykyään moottoripyöräjengiin. Toinen asuu laittomasti hylätyssä puutalossa ja pyörii Nekalan anarkistien kanssa. Yksi kavereista asuu 100 metrin päässä kodistani, tien toisella puolella.”

syys 072017
 

Jeena Ranckenin kirja Yliluonnollinen kokemus. Tulkinta, merkitys ja vaikutus on ilmestynyt!

Yhteyksiä jumaliin, henkiolentoihin, ruumiista irtautumisia, poltergeisteja, ennenäkyjä ja ihmeitä. Ihmiset ovat kaikkina aikoina kertoneet kokemuksista, jotka he ovat mieltäneet tai tulkinneet yliluonnollisiksi tai ihmeen kaltaisiksi. ”Yliluonnollisena pidetyt kokemukset eivät ole tänäkään päivänä kadonneet mihinkään, vaikka rationaalinen maailmankuva on ottanut vallan”, sanoo sosiaalipsykologian tutkija Jeena Rancken. Hän tutkii kirjassaan Yliluonnollinen kokemus, millä tavalla yliluonnollisena pidetty kokemus on vaikuttanut kertojiensa elämään. Kokemukset eivät katso ikää eivätkä säätyä, vaan sellaisista raportoi edelleen 15–50 prosenttia ihmisistä. Ilmiö ei siis ole marginaalinen, tabu kylläkin.

”Erityisesti 1990-luvulta lähtien ihmisten kiinnostus yliluonnolliseen aihepiiriin ja kokemuksiin näyttää lisääntyneen. Kiinnostus kytkeytyy laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa perinteisen uskonnon rooli on heikentynyt ja sen rinnalle on noussut ’uudeksi henkisyydeksi’ kutsuttu ilmiö”, katsoo Rancken. ”Myös yliluonnollisen ’yöpuoli’, eli kokemukset demoneista, kirouksista ja riivaajista ovat edelleen voimissaan ihmisten kertomuksissa.”

Yliluonnollisia kokemuksia ei voi todistaa luonnontieteellisesti. Niitä on pidetty hallusinaatioina, virhehavaintoina, sattumina tai aivoperäisinä ilmiöinä. Kokemuksista kuitenkin kerrotaan ja niille annetaan merkityksiä. Ne jopa muuttavat ihmisten elämän suunnan. Näitä seikkoja on mahdollista tutkia.

Pohjimmiltaan Yliluonnollinen kokemus kuvaa sitä, kuinka ihmiset ylipäätään rakentavat tapahtumista ja niiden tulkinnoista elämälleen merkityksen. ”Kokemuksen merkitys voi muodostua elämän mullistavaksi, jos sen ajatellaan olevan yliluonnollisten voimien tai olentojen aikaansaama eikä vaikkapa pelkkä tuulenpuuska tai sattuma”, Rancken toteaa.

Jeena Rancken on tutkija ja Sweet Jeena and her Sweethearts -yhtyeen solisti.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Helsingissä Kansallisteatterin Lavaklubilla keskiviikkona 20.9. klo 12.00 alkaen.

Jeena Rancken väittelee tällä kirjalla Tampereen yliopistossa lauantaina 23.9. klo 12.00 alkaen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).

Tiistaina 26.9. kirjasta keskustellaan Tampere-talon Aulaklubilla klo 17.30 alkaen. Jeena Ranckenia haastattelee Antti Eskola.

Tilaa kirja tästä.