kesä 042015
 

Ikäinstituutissa on tuotettu tietoa ja välineitä ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

”Haluamme lähestyä ikääntyvien mielen hyvinvointia myönteisestä näkökulmasta. Tärkeä viestimme onkin se, että vaikka ikääntymiseen liittyy usein haastavia elämänmuutoksia, oma elämänkokemus on voimavara, josta jokainen voi ammentaa kykyä selvitä ja sopeutua. Se antaa myös voimaa, jonka avulla voi suunnata katseen eteenpäin”, projektipäällikkö Suvi Fried toteaa.

Kimmoisuus auttaa selviytymään

Ikäinstituutin näkemyksen mukaan elämänkokemuksen tuoma oppi ja niihin liittyvät selviytymiskeinot lisäävät psyykkistä kimmoisuutta eli muutoskyvykkyyttä.

”Tapa suhtautua elämänmuutoksiin ja sopeutua niihin ovat aivan keskeisiä mielen voimavaroja. Ne lisäävät myös kykyä voida hyvin sairauksista tai toimintakyvyn alenemisesta huolimatta”, projektipäällikkö Eija Kaskiharju kertoo.

Henkinen kasvu jatkuu koko elämän

Moni ei ole tullut myöskään ajatelleeksi, että ihmisen henkinen kasvu jatkuu läpi elämän.

”Vanhuudesta ja vanhenemisesta puhuttaessa keskustelun sävy viittaa usein rapistumiseen sen sijaan että ikääntyminen nähtäisiin mahdollisuutena nauttia eletyn elämän sadosta. Ikääntyneellä on mahdollisuus kokea uuden sadon kypsymistä, joka voi löytyä vaikkapa taidetyöpajasta. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, miten taidelähtöiset menetelmät, kuten taidetyöpajat ovat auttaneet löytämään kadotetun tai piilossa olleen luovuuden, joka vahvistaa elämänvoimaa, nostaa pintaan tunteita ja tuo esille voimavaroja”, suunnittelija ja taidepajojen ohjaaja Christine Oesch-Börman toteaa lopuksi.

Mielen hyvinvointi on jokaiselle mahdollista

Ikäinstituutti haluaa kannustaa ikäihmisiä pitämään huolta mielen hyvinvoinnistaan.

mielen_voimaaMielen taitoja ja hyvinvointia voi vahvistaa arjessa yksinkertaisilla keinoilla. Hyvä apuväline on Ikäinstituutin julkaisema Mielen Voimaa -opas. Elämysmatkoja arjen yläpuolelle -opas johdattelee luovien menetelmien käyttöön. Oppaat ovat ladattavissa www.ikainstituutti.fi -sivustolta.

Lisätietoa: Ikäinstituutti, puh. 09-6122 160

Lähde: lehdistötiedote

kesä 022015
 

Lisätty todellisuus sekä täysin virtuaalinen todellisuus ovat tekniikan alan kenties kuumin juttu seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Google Glassin viitoittamalle tielle on syntynyt lukuisia uusia hankkeita, joilla pyritään saamaan puettavaa teknologiaa yhä useamman alan käyttöön.

Käyttöä tämänkaltaiselle teknologialle riittää varmasti. Kuvittele, jos tulevaisuudessa voidaan yhdistää asuntojen 3D-mallinnus ja virtuaalitodellisuus siten, että tulevaa taloa voidaan esitellä ostajalle virtuaalitodellisuuden avulla realistisesti suoraan tontilla.

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus

Virtuaalista todellisuutta voidaan jakaa käytännössä kahteen eri sarjaan – virtuaalitodellisuuteen sekä lisättyyn todellisuuteen.
Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan keinotekoista tietokonesimuloitua ympäristöä, joka voi olla täysin kuvitteellinen tai perustua johonkin todelliseen ympäristöön. Esimerkiksi tietokonepelien pelimaailmat ja sotilasorganisaatioiden käyttämät taistelusimulaattorit ovat virtuaalitodellisuuden sovelluksia.

Lisätty todellisuus puolestaan mahdollistaa tietokoneella tuotetun lisäinformaation esittämisen todellisessa ympäristössä läpinäkyvien näyttöjen kautta. Lisättyä todellisuutta voisi siis valjastaa vaikkapa kirurgian käyttöön, jossa kirurgit saisivat silmälasiensa näytöille tietoa potilaasta ja sen hoitohistoriasta kesken operaation.

Flickr: Loïc Le Meur on Google Glass

Flickr: Loïc Le Meur on Google Glass

Virtuaalitodellisuuden monet mahdollisuudet

Erilaisia virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovelluksia kehitetään kovaa vauhtia jo monilla teknologian aloilla. Pitkälle viedystä tekniikasta on sekä huvia että hyötyä. Videopelit muuttuvat asteen realistisemmaksi, mutta toisaalta virtuaalitodellisuudelle löytyy käyttöä myös vaikkapa fobioiden hoidossa.

Sotateknologiassa virtuaalitodellisuutta on käytetty hyödyksi jo kauan. Esimerkiksi hävittäjälentäjät käyttävät kypärää, jonka laseihin voidaan heijastaa havainnollistavaa grafiikkaa kohteista ja etäisyyksistä. Teoriassa pilotti voi pian katsella ohjaamon seinien läpi kypärän avulla.

Rakennus- ja sisustusarkkitehtien olisi virtuaalitodellisuuden avulla helppo mallintaa käytännössä miltä suunniteltu rakennus tulisi näyttämään. Esimerkiksi sisustusta voisi testata etukäteen tyhjässä huoneessa, johon asetellaan virtuaalisia huonekaluja tai kokeillaan eri pintamateriaaleja virtuaalilasien avulla.

Kenties nopeiten virtuaalitodellisuutta käyttöönottava ala on kuitenkin peliteollisuus, jossa virtuaalitodellisuudelle on helppo nähdä kysyntää. Tällä hetkellä perinteisten pelien rajat alkavat tulla vastaan – on vaikeaa luoda enää vaikuttavampaa grafiikkaa, ja fysiikan lait pelaajien pelitoimintojen kohdalla ovat rajalliset. Virtuaalitodellisuudessa pelaaja on itse keskellä pelikenttää, ja ohjaa katsettaan päätä kääntämällä.

Esimerkiksi Microsoft aikoo paljastaa omat Xboxin kanssa toimivat virtuaalilasinsa jo tänä kesänä, ja peliyhtiö Crytek ilmoitti kehittävänsä jo virtuaalitodellisuuteen pohjaavaa pelimoottoria PC- ja konsolipelejä varten. Myös nettikasinot ja rahapeliteollisuus tutkivat aktiivisesti virtuaalitodellisuuden tuomista peleihin mukaan.

Tulevaisuudessa myös arkikäyttöön

Googlen jo pitkään kehittämä Google Glass on tämän hetken pisimmälle viety kokeellinen lisätyn todellisuuden tuote, joka on suunniteltu nimenomaan arkikäyttöön. Laseissa on näyttö sekä kuvaa tunnistava kamera, ja tietenkin nopea nettiyhteys tiedon hakemiseksi verkosta.

Lasit päässä voidaan teoriassa saada automaattista informaatiota ympäristön esineistä ja asioista. Esimerkiksi katsomalla auton rekisterikilpeä, laite voisi hakea ajoneuvon tiedot ja omistajan yhteystiedot näytölle. Tai kun kuljetaan kaupungilla, näyttö voisi tarjota reaaliajassa päivittyvät navigointiohjeet.

Laseihin voi myös periaatteessa kuka tahansa kehittää omia sovelluksia. Esimeriksi rahapeliyhtiö Betfair on kehittämässä sovellusta ravivedonlyöjille, joka tunnistaa hevoset ja tuo ravurin tiedot ja kertoimet näytölle pelkästään hevosta katsomalla.

elo 052013
 

Tutkijat ovat löytäneet skitsofrenialle ja älyllisen kehityksen häiriöille altistavan geneettisen muutoksen, joka on Suomessa kymmenen kertaa yleisempi kuin muualla maailmassa; muutosta kantaa lähes prosentti suomalaisista. Erityisen paljon geneettisen muutoksen kantajia on Koillismaalla.

Pieni puutos kromosomissa 22 kaksinkertaistaa skitsofrenian ja nelinkertaistaa kognitiivisten eli tiedollisten ja älyllisten toimintojen häiriöiden riskin, osoittaa arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä vastikään julkaistu tutkimus. Tutkimuksen ovat tehneet Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat yhteistyössä Würzburgin yliopiston tutkijoiden kanssa. Continue reading “Skitsofreniaan altistava geenivirhe yleisempi suomalaisilla” »

elo 302012
 

Miten psykedeeleihin suhtaudutaan? Millainen ilmapiiri niiden ympärillä vallitsee? Saako psykedeeleistä puhua? Pitäisikö niistä puhua? Onko niistä pakko puhua? Ja ketkä niistä sitten oikein puhuvat? Olisiko aihepiirin käsittelyssä kehitettävää? Mistä ollaan tulossa? Minne ollaan matkalla?

Aivokemiaa nylkyttävässä, kriittisiä kulmia esiinkaivelevassa paneelikeskustelussa mukana hiljattain psykedeelejä käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista kandityönsä kirjoittanut neurobiologian opiskelija Anton Laihi, provosoivista sarjakuvistaan tunnettu taiteilija, mystikko ja intellektuelli, itseoppinut psykedeeliasiantuntija Tuukka Virtaperko sekä luokanopettajana uutta sukupolvea tietoiseen elämään kannustava monitaituri, ex-päihdepsykonautti Mikko S.. Keskustelun järjestystä pyrkii parhaansa mukaan ylläpitämään muusikko, päiväkodin täti ja neuroaktivisti Henry Vistbacka.