loka 112013
 

Miksi musiikki vaikuttaa niin voimakkaasti meihin? Dosentti Elvira Brattico tutkimusryhmineen (Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö ja Aalto yliopisto) tutki musiikin kuuntelemista samalla tavalla kuin esimerkiksi liikuntaa, joka tuottaa mielihyvää ja laukaisee dopamiiniriippuvaisia käytösmalleja. – Mitä enemmän pidämme musiikista, sitä enemmän aivomme välittävät dopamiinia, Brattico toteaa.Lue artikkeli kokonaan

maalis 252011
 

Olen aina suhtautunut hiukan varauksella transsendenttiseen meditaatioon, vaikka sillä onkin kovia puolestapuhujia, kärjessä itse Lynchin David. TM:stä jää kuitenkin standardeineen, sertifiointeineen, tavaramerkkeineen ja kuulemma älyttömine kurssimaksuineen (ainakaan TM-liiton sivuilla ei uskalleta kurssimaksuja kertoa, sillä ”sen hyötyjä ei voi rahalla mitata”) hiukan rahastamisen maku. Lue artikkeli kokonaan

Opi oppimaan

 Posted by at 9.58  Artikkelit, Linkit, Tutkimus
syys 092010
 

NY Times listaa tuoreissa tutkimuksissa todettuja keinoja opiskella ja oppia tehokkaammin. Monet näistä ovat vastoin perinteisiä opiskelumetodeja.

  • Vaihda paikkaa ja lähestymistapaa. Perinteinen yhden asian pänttääminen huoneen hiljaiseen nurkkaan asetetun työpöydän ääressä ei ole tapa painaa asioita mieleen. Vaihteleva ympäristö auttaa muistamaan. Myös tiuha näkökulman vaihtaminen opiskeltavaan aiheeseen parantaa muistamista.
  • Opiskele vähän kerrallaan. Tunnin verran päivässä tai viikossa opiskelu on huimasti tehokkaampaa kuin koko materiaalin ahmiminen tenttiä edeltävän yönä.
  • Testaa oppimasi. Pistokokeet ja testit ovat erittäin tehokkaita mieleenpainamisen apuvälineitä. Mitä hankalampia testit ovat, sitä syvemmälle tieto juurtuu. Kannattaa siis testata muistamaansa mieluummin kuin kerrata lukemalla.

Mind – Research Upends Traditional Thinking on Study Habits – NYTimes.com.

huhti 242010
 

Lapsukaiset, älkää vaan uskoko mitä opettajanne teille sanovat.

Tutkimuksen mukaan peruskoulun opettajat kertovat kyselyissä arvostavansa oppilaisen itsenäisyyttä ja luovuutta, mutta todellisuudessa luoviin ihmisiin liittyvät piirteet yhdistyivät vähiten suosiossa oleviin oppilaisiin.

Tämä johtuu tietenkin siitä, että luovat ihmiset eivät välttämättä noudata sääntöjä tai pysty mukautumaan keskittyvään kuuntelemiseen ja tekemiseen perustuvaan luokkajärjestykseen. Nykytietämys luovuudesta linkittyy vahvasti ”päiväunelmointiin”, mielen tilaan, jossa keskittymistä ei pyritä ajamaan johonkin suuntaan, vaan muistot, mielikuvat ja ideat vain pulpahtelevat mieleen. Tämähän ei sovi laisinkaan tasapäistävään, tottelevaisuutta ja keskittymistä – vaikka tärkeitä asioita ovatkin oppia – korostavaan opetusmalliin.

Classroom Creativity : The Frontal Cortex.