loka 112013
 

Miksi musiikki vaikuttaa niin voimakkaasti meihin? Dosentti Elvira Brattico tutkimusryhmineen (Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö ja Aalto yliopisto) tutki musiikin kuuntelemista samalla tavalla kuin esimerkiksi liikuntaa, joka tuottaa mielihyvää ja laukaisee dopamiiniriippuvaisia käytösmalleja. – Mitä enemmän pidämme musiikista, sitä enemmän aivomme välittävät dopamiinia, Brattico toteaa.

Bratticon tutkimuksessa vapaaehtoiset osallistujat valitsivat listalta sellaisia musiikkikappaleita, joista he pitivät ja eivät pitäneet. Tämän jälkeen heille soitettiin näitä kappaleita dopamiiniriippuvaisen oppimistehtävän aikana, johon kuului opetustuokio ja koe opituista asioista. Osa tutkittavista kuuli kappaleen, josta he pitivät, sekä opetuksen että kokeen aikana, osalle soitettiin kappale, josta he eivät pitäneet, molempien sessioiden aikana, ja loput kuulivat kaksi kappaletta (sellaisen, josta he eivät pitäneet ja josta pitivät). Koehenkilöitä haastateltiin myös heidän musiikillisesta taustastaan, persoonallisuuspiirteistään ja tunnekäyttäytymisestään.

Bratticon mielestä on mielenkiintoista, että tutkittavat, jotka kuuntelevat musiikkia enemmän tunteella, oppivat tehtävän paremmin kun he pitivät taustamusiikista, kun taas analyyttiset musiikinkuuntelijat oppivat paremmin kun he eivät siitä pitäneet. Kokeen aikana tapahtui päinvastaista: analyyttiset kuuntelijat suoriutuivat kokeesta paremmin kuullessaan lempikappaleensa, mutta tunteelliset kuuntelijat taas menestyivät paremmin kun taustalla soi laulu, josta he eivät pitäneet. Musiikki siis auttoi muokkaamaan tätä dopamiiniriippuvaista käytöstä, mutta paransiko vai huononsiko se suoritusta riippui siitä, pitivätkö kuuntelijat kappaleesta ja milloin he sen kuulivat.

Brattico puhuu innostuneena löydöstään. ”Ensimmäistä kertaa meillä on käytännön todisteita siitä, että taustamusiikki helpottaa ja kiihdyttää dopamiinin eritykseen liittyvää oppimista jopa niillä henkilöillä, joilla ei ole musiikillista koulutusta ja jotka kuuntelevat musiikkia tunnellisesti. Vaikuttaa siltä, että aktivoidessaan aivojen palkitsemisjärjestelmää musiikki saattaa siirtää nämä hyödylliset vaikutukset myös muihin toimintoihin ja tehtäviin, jotka ovat riippuvaisia tästä dopamiiniin liittyvästä järjestelmästä.”

Musiikin käyttö terapiamuotona on tehostunut ja saavuttanut nopeasti suuren suosion. Musiikin ja dopamiinin yhteyden ymmärtäminen eri yksilöillä saattaa osoittautua tärkeäksi kehitettäessä entistä personoidumpia hoitomuotoja. Kun tällä hetkellä muun muassa pakko-oireista häiriötä, ADHD:tä, skitsofreniaa, riippuvuuksia ja Parkinsonin tautia hoidetaan dopamiinijohdannaisilla lääkkeillä, joilla on useita negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten päihteiden väärinkäyttöä ja masennusta, musiikista saattaisi lopulta löytyä vaihtoehtoinen tai ainakin hoitoa tukeva terapiamuoto.

Jotta musiikin vaikutuksia voitaisiin hyödyntää paremmin yksilötasolla, Bratticon tutkimusryhmä on alkanut tutkia musiikin aktivoimia aivoalueita ja geenejä erilaisilla ihmisillä. Tutkimusryhmä on myös kiinnostunut yksilökohtaisista eroista motivaatiossa ja oppimisessa, sekä musiikin hyödyistä motivaation lisääjänä. Musiikin täysi voima piilee syvemmällä kuin vain siinä, mitä ihminen kuulee.

Bratticon tutkimusryhmän jäsen, Helsingin yliopiston tutkija ja Aalto yliopiston maisteriopiskelija Benjamin Gold kommentoi tutkimuksen päätelmiä: ”Kuuntelemalla musiikkia josta pidämme, voimme huomattavasti parantaa tai heikentää oppimista tavoilla, jotka osoittavat että musiikin voima on laajasti hyödyntämättä. Vaikka meillä on vielä paljon opittavaa, uskomme, että musiikki voi auttaa lukemattomilla tavoilla oppimisessa, motivaatiossa, mielialan hallinnassa ja terapiassa. Olemme kaikista näistä mahdollisuuksista todella innoissamme.”

Lähde: Helsingin yliopisto

Jyrki

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(vaaditaan)

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.