loka 262016
 

Entisaikojen suomalaisille kansanusko ei ollut vain joukko uskomuksia vaan kokonainen tapa hahmottaa maailmaa. Tietäjät, maahiset, tontut ja kotonakulkijat olivat luonnollinen osa elämää. Kansanusko on kulkenut perimätietona arjessa, pyhissä rituaaleissa, mielikuvissa ja uskomuksissa aina tähän päivään asti.

9789524954051Suomalaisen kansanuskon sanakirja luo kattavan kokonaiskuvan muinaisten suomalaisten maailmasta ja sen lainalaisuuksista: pyhistä eläimistä, jumalolennoista ja paikoista sekä magiasta ja arjen uskomuksista. Se näyttää, kuinka pyhyys oli läsnä kaikkialla, miten luonto ymmärrettiin kumppanina ja kuinka kristinusko ja pakanuus kietoutuivat yhteen kansanomaisessa ajattelussa.

Teos esittelee kosmologian ja ihmiskäsityksen suuria linjoja niin, että kansanuskon mosaiikkimaisuus ja kaleidoskooppimaisuus tulevat samalla näkyviin. Asiat on esitelty kansanuskon näkökulmasta ja ruohonjuuritasolle vietyinä; kansan on pitkälti annettu puhua omalla suullaan.

Teoksen yli 300 hakusanaa Aallottaresta zombiin ja öylättiin sisältävät myös tärkeimmät kalevalaiset nimet, paikat ja runoaihelmat. Suomalaisen perinteen ohella esitellään perusasiat saamelaisesta kansanuskosta.

Rajat tämän- ja tuonpuoleisen välillä haurastuivat

”Kosmoksen rakenteiden hetkellisesti murtuessa myös rajat tämän- ja tuonpuoleisen välillä haurastuivat. Suomessakin marraskuussa martaat eli vainajien henget kulkivat kodeissa. Vainajien vierailuilla oli mielekäs merkitys: näiden tuli toisaalta saada oikeudenmukainen osansa vuoden tuotosta ja toisaalta päästä säännöllisesti tarkastamaan, kuinka taloissa on eletty ja esivanhempien perinteitä noudatettu.”

”Vanhakantaisen perinteen mukaan lintukodossa asui kääpiöitä. Muuthan eivät olisi taivaan ja maan rajaan mahtuneetkaan siellä, missä kovera taivas kaareutuu maahan kiinni. Ainoan särön lintukodon kääpiöasukkaiden auvoisaan tilaan toi jatkuva kahinointi kurkien kanssa.”

”Lemmenkylpyjä tehtiin pääasiassa naimattomaksi jääneille naisille, sillä naisille naimisiin ’pääseminen’ oli usein ainoa keino päästä kiinni sosiaalisesti hyväksyttyyn asemaan. Jos tytölle ei näyttänyt ilmaantuvan kosijaa, oli usein syytä epäillä myös inhimillistä pahantahtoisuutta onnettomuuden taustalla.”

”Metsänpeitto on vaarallinen tila, johon ihminen tai eläin saattoi joutua esimerkiksi metsänhaltijan jälkiä seuratessaan ja eksyessään metsään. Tällöin ihminen menetti kommunikaatioyhteyden tämänpuoleiseen, huudot eivät kuuluneet puolin tai toisin eivätkä kanssaihmiset voineet nähdä kadonnutta.”

Kirjoittajat

Risto Pulkkinen on uskontotieteessä väitellyt teologian tohtori sekä uskontotieteen ja pohjoisen etnografian dosentti. Hänen erityisalansa on pohjoinen, erityisesti suomalainen ja saamelainen kansanusko.

Stina Lindfors on peruskoulunopettaja ja kansanperinteeseen perehtynyt, uskontotieteestä valmistunut filosofian maisteri.

Tervetuloa Helsingin kirjamessuille seuraamaan kirjaan liittyvää keskustelua

Perjantaina 28.10.2016 klo 13.00–13.30, Kirjakahvila

Tilaa kirja Tajunta-kaupasta.

touko 152014
 
maija-ilmatar

© Silja Liukkonen

Maaginen harjoitukseni on viimeiset kymmenen vuotta painottunut työskentelyyn erilaisten jumalatarten kanssa. Sitä ennen olin keskittynyt lähinnä Lemminkäisen ja Väinämöisen voimien meditointiin ja selvittämään maskuliinista puolta jumaluudesta. Jumalattaret saivat huomioni, kun aloin vuonna 2004 tekemään säätä ja tutkimaan sitä tajuntaa ohjaavana voimana. Tärkeimpiä tuntemiani jumalattaria on Kalevalasta ja Bockin perheen saagasta tuttu Maija Ilmatar. Tietoni Maijasta perustuvat pieneltä osalta näihin lähteisiin ja suuremmalta osalta käytännön maagisen työn kautta saatuun informaatioon. Käytännön työtä varten olen etsinyt gematrian avulla merkitysyhteyksien verkon, joka kuvaa Maijaa moniulotteisena käsitejoukkona. Gematria on kabbalistinen tekniikka, jossa jokaista kirjainta vastaa luku, ja jos kahden sanan luvut ovat samat, katsotaan sanoilla olevan mystinen yhteys. Maijaa vastaavia sanoja olen löytänyt roppakaupalla. Käytännön maagisen työn kannalta merkittävimpiä näistä katson olevan sanojen alla, ääni ja sää.

Continue reading “Näkemys Maija Ilmattaresta” »

8 uskomusta juurineen

 Posted by at 14.50  Artikkelit, Magia
syys 272011
 

Jotkin taikauskoiset uskomuset pitävät pintansa vielä tänäkin päivänä: tikkaiden ali kävellessä juohtuu jostain kollektiivisen alitajunnan syöveristä mieleen varoitus huonosta onnesta ja optimistisen lausahduksen jälkeen koputetaan maalaamatonta puuta. Harvemmin tulee kuitenkin mietittyä että mikä mahtaa olla uskomusten syntytarina. Paljastan niistä nyt kahdeksan.

Continue reading “8 uskomusta juurineen” »