joulu 062011
 

Kalakhara Mandala

Wikipedia määrittää henkisen harjoituksen miksi tahansa toiminnaksi, joka liittyy henkisyyden kehittämiseen. Taiteilija Alex Grey (2001, 207) jatkaa määrittelyä henkisestä harjoituksesta ja sen suhteesta taiteen tekemiseen seuraavasti:

Henkinen harjoitus on toimintaa, joka antaa mahdollisuuden kehittää mielen selkeyttä, mielentäyteyttä hetkessä, viisautta, myötätuntoa ja pääsyä korkeampien mystisen tietoisuudentilojen ilmestyksiin. Mietiskelevä metodi kuten yoga tai meditaatio tasapainottaa ja avustaa henkisen tietoisuuden kehityksessä. Taiteilijan metodi voi tulla mietiskeleväksi metodiksi ja hänen luomuksensa voivat tarjota sisäisen henkisen matkan merkkejä.

Ken Wilber (2001, xiii – xiv)sanoo, että taide subjektiivisena hengen paljastuksena on alkuperäistä ja korkeimmassa tarkoituksessaan. Kun taiteilija on avoinna henkisille alueille, hän voi jäljitellä ja välittää näitä alueita taiteellisessa toiminnassa, pakottaa hengen materiaan ja pyrkiä puhumaan välineensä kautta. Kun suuret taiteilijat tekevät niin, taideteos muistuttaa meitä omista korkeammista mahdollisuuksistamme ja syvimmästä olemuksestamme. Todella transsendenttisen taiteen tarkoitus on ilmaista jotakin mitä et vielä ole, mutta joksi voit tulla.

Taiteen pyhistä ja henkisestä ulottuvuudesta Grey (2001, 210–211) jatkaa puhumalla siitä kuinka taiteesta on tullut teollistuneissa sivilisaatioissa kaupan ja muodin työkalu. Hän kritisoi nykyajan valtavirtataidetta siitä, että se on laiminlyönyt tai naamioinut tehtävänsä henkisenä työkaluna. Usea valmistuva taiteilija on hänen mukaansa enemmän ovelien strategioiden luoja ja itseensä viittaavan ja älyllisen taidepelin pelaaja. Hän muistuttaa, että virallisen taidepelin ulkopuolelta löytyy taiteilijoita, jotka tekevät työtään täysin eri motiiveista ja jotka eivät huomioi nykytaiteen kriittistä agendaa laisinkaan vaan saattavat tehdä työnsä Jumalan käskystä tai koska ovat yksinkertaisesti oman pakkomielteensä vallassa. Se tuo töihin usein intensiivisen persoonallisen ja karkean energian mukana autenttisuuden, joka suurimmalta osalta nykytaiteesta puuttuu. Grey muistuttaa siitä, että tällaisten taiteilijoiden aikomusten puhtauden ja vangitsevien tulosten tulisi rohkaista kaikkia taiteilijoita syleilemään heidän omia henkisiä oppaitaan.

Alex Grey: Vision Crystal

Gierschick (2011) lähtee blogissaan avaamaan taiteen henkistä ulottuvuutta transsendenttisuuden kautta, sillä hänen mielestään kaikki taide on tekemisissä sen kanssa. Olla transsendenttinen hänen mielestään on olla viime kädessä kiinnostunut välittömän ympäristömme, tietoisuutemme tai kykyjemme tuolla puolen olevasta. Transsendenttinen ei ole kiinnostunut kohoamaan kirjaimellisesti tai fyysisesti tilassa ja ajassa vaan pyrkii “transsendoitumaan” eli liikkumaan toiseen aikaan, toiseen paikkaan, toiselle tasolle. Kurinalaiselle etsijälle tämä on kuin toinen luonto ja yleinen tapahtuma, mutta useimmat meistä tarvitsevat sekä sisäistä että ulkoista keskittymistä ja tutkimista valmistamaan meidät ottamaan vastaan transsendenttisen mielen muoto ja sitä kautta tehdä meille mahdolliseksi huomata ja löytää se taideteoksen muodossa.

Yksi esimerkki kuvasta henkisenä apuvälineenä on Mandala. Monissa henkisissä perinteissä mandaloita on käytetty oppilaiden ja mestareiden huomion keskittämiseen, henkisenä opetusvälineenä, pyhän tilan luomiseksi ja meditaation ja transsitilan tuottamisen apuvälineeksi. David Fontanan (2005, 10) mukaan mandalan symbolinen luonne voi auttaa meditoijaa pääsemään progressiivisesti käsiksi syvempiin alitajunnan tasoihin ja lopulta kokemaan mystisen ykseydentunteen maailmankaikkeuden kanssa.

Yantra on kaksi tai kolmiulotteinen geometrinen sommitelma, jota käytetään sadhanoissa tai meditatiivisissa rituaaleissa. Sen ajatellaan olevan jumaluuden asuinpaikka. Jokainen yantra on yksilöllinen ja kutsuu jumaluuden harjoittajan luokse huoliteltujen geometristen muotoilun kautta. Yhden tutkijan mukaan yantrat toimivat ilmestyksellisinä symboleina kosmisista totuuksista ja ohjeistuksellisina karttoina ihmiskokemuksen henkisestä puolesta. (Madhu 1979, 12.) Yantrat eivät ole representaatioita, vaan elettäviä ja koettavia ykseydellisiä todellisuuksia. Kuten Khanna kuvailee:

Kosmisesta merkityksestään huolimatta yantra on elettävä todellisuus. Jokainen yantra on ambivalentti heijastus sisäisen (miksokosmos) ja ulkoisen (makrokosmos) synteesistä ja yhdistetään hienovaraiseen kehoon ja ihmisen tietoisuuden osa-alueisiin. (Madhu 1979, 12 – 22.)

Yksi tavoista tehdä taiteen tekemisestä henkisen evoluution väline on muuttaa se meditaatioksi, tavaksi “pysyä hetkessä” keskittyneesti antaen häiritsevien ajatusten huminan vain nousta ja hajota tuoden keskittymisen yhä uudestaan takaisin tunteeseen taiteesta mysteerinä ja taideteoksen syntyprosessiin henkenä, joka ottaa muodon. (Grey 2001, 207–208.)

Wassily Kandinsky: Composition VIII

Kandinsky vertaa kirjassaan Concerning the Spiritual in Art ihmiskunnan henkistä elämää suurta pyramidia muistuttavaan kolmioon. Hänen mielestään taiteilijan tehtävä on johtaa toiset sen huipulle harjoittamalla lahjakkuuttaan. Kolmion kärjen muodostavat ne harvat, jotka tarjoavat ylevän leivän muille ihmisille. Henkinen kolmio kulkee eteenpäin ja kohoaa hitaasti, vaikka se joskus pysyisikin liikkumattomana. Rappeutumisen aikakausina sielut vajoavat kolmion pohjalle ja ihmiset etsivät ainoastaan ulkoista menestystä ja ummistavat silmänsä puhtailta henkisiltä voimilta.

Grey (2001, 208) jatkaa taiteen henkisestä ulottuvuudesta:

Oikean metodin ja motivaation avulla taiteilija voi kehittää puhdistettuja henkisiä visionäärisiä kykyjä. Yleensä hyvä työskentelyjakso työhuoneella pitää sisällään sekä inspiroituneita hetkiä ja fyysistä työtä. Taiteilijan luovan keskittymisen virran aikana hän voi olla ykseyden ja integraation tilassa aiheensa kanssa ja voi saada oivalluksellisia läpimurtoja. Taide on fyysinen jälki tilasta, jonka taiteilija on saavuttanut ja motivoitunut säilyttämään. Kun taide on henkinen tie, taideobjekteista tulee oivallusten pyhäinjäännöksiä.

LÄHTEET:

Fontana, David. 2005. Meditating with Mandalas. Lontoo: Duncan Baird Publishers

Gierschick, Timothy. Investigating Art and the Spiritual

Grey, Alex. 2001. The Mission of Art. Boston: Shambhala Publications

Kandinsky, Wassily. 2008. Concerning the spiritual in art. The Floating Press

Madhu, Khanna. 1979. Yantra: The Tantric Symbol of Cosmic Unity. Lontoo: Thames and Hudson.

Wikipedia, Spiritual practice

Wilber, Ken. 2001. The Mission of Art. Boston: Shambhala Publications

vitus castor

  One Response to “Taide henkisen evoluution välineenä”

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(vaaditaan)

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.