NLP:n yhteydessä tuppaa aina välillä törmäämään Pick up- skeneen ja pokausjuttuihin, varsinkin Ross Jeffriesiin. Yhteys on selkeä: NLP:n
lähtökohtiin kuuluu huippuyksilöiden mallintaminen ja toimintatapojen ottaminen omaan haltuun. Tämähän uppoo pokaajiin kuin veitsi silmään.
Kotimaisissakin pelimiespiireissä puhutaan kovasti sisäpelistä. Sisäpeli on suggestioin, affirmaatioin ja kaikenlaisin NLP-tekniikoin toteutettavaa oman psyykkeen asetusten ränkkäämistä. Tavoitteena on luoda itsestä itsevarma, sosiaalinen, henkisesti järkkymätön, sujuvakäytöksinen ja hauska supermies, jolle naisten iskeminen on lasten leikkiä. Jotenkin herttaisena oletuksena on tietenkin se, että pelimies on ennen muodonmuutostaan onneton hylkiö ilman minkäänlaisia sosiaalisia valmiuksia. Valmiiksi sosiaaliset ihmisethän eivät tietenkään pelimiesoppeja tarvitse.
Tietysti pelimieskulttuuri pitää sisällä paljon muutakin, mutta pokailu henkisen kasvun välineenä on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Sosiaalisen dynamiikan, käyttäytymisen ja kommunikaation syvällinen ymmärtäminen ja omien heikkouksien ja vahvuuksien hienovarainen analysointi olisi hyväksi kelle tahansa. Pelimiesten sitoutuminen yhteisöön ja omaan kehitykseensä on kuitenkin varmasti vahvempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuin yhdessäkään henkisen kasvun opintopiirissä. Niin kiihottava on ajatus rajattomasta vallasta vastakkaiseen sukupuoleen.
NLP:llä ja magialla on paljon tekemistä keskenään. Tai paremminkin magiaa on helppo tulkita NLP:n kautta. Esimerkiksi symbolien, sinettien ja taikaympyröiden käyttö vertautuu helposti ankkurointeihin. Kommunikaatio Pyhän suojelusenkelin ja Geniuksen, Augoeidesin tai Daemonin (saman ilmiön eri nimityksiä) kanssa työskentely on tulkittavissa oman, mutta itsensä ulkopuolelle projisoidun tiedostomattoman kanssa käytäväksi keskusteluksi.
Myös usein “kartta ei ole maasto” -lauseeksi kiteytetty näkemys todellisuuden ja havainnoin luodun, uskomuksiin perustuvan todellisuuskuvan ristiriidasta löytyy sekä magian että NLP:n piiristä. Pokaajienkin on saatava uskomukset hallintaan. Pokaajan pahimmat viholliset ovat uskomus omien kykyjen puutteellisuudesta, yhteiskunnan installoimat käyttäytymis- ja eettiset mallit ja tietenkin pelko nolatuksi tulemisesta.
Varsinkin 80-luvun kaaosmagiaan syntyi vahva uskomusjärjestelmien alistamiseen ja hyväksikäyttöön tähtäävä virtaus. Nähtiin olevan mahdollista vaihtaa uskomusjärjestelmää tarpeen mukaan ja näin saatavan käyttöön parhaat puolet erilaisista ja ristiriitaisista uskomuksista. NLP onkin varsin helppo nähdä kuin kaaosmagian ateistisena pikkuveljenä: samaan aikaan näennäistieteellisenä ja näennäismaagillisena.
Pelimiehen metamorfoosi häviäjästä voittajaksi on kuin klassinen esimerkki Suuresta työstä. Initiaatiota salattuun tietoon ja suljettuun yhteisöön seuraa vaikeuksien kautta löytyvä itsevarmuus ja lopulta ritualistinen tulikoe yökerhossa, jossa harjoitellaan satojen naisten lähestymistä niin kauan, että lähestymispeloista on jauhettu maku pois kuin purukumista.
Kotimaiseen pelimieskulttuuriin voi kurkistaa ainakin Cityn artikkelin ja 45-minuuttia -ohjelman jutun avulla. Tsekkaa myös kuinka Ross Jeffries puhuu magiasta Youtubessa, osat 1 ja 2.