helmi 282011
 

Areenalla on pari varsin mielenkiintoista ohjelmaa koskien elintarviketeollisuutta ja jokapäiväisiä kemikaalejamme.

Mats Dumellin toimittama Väärennetty ruoka:

Ruokakaupan hyllyt notkuvat tuotteita, joiden maku, väri ja koostumus on luotu keinotekoisesti lisäaineilla. Suomalainen asiakas kelpuuttaa väärennetynkin ruuan mukisematta.

Ranskalainen dokkari Terveys lautasella:

WHO on todennut, että syöpään sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, vaikka tilastoissa huomioidaan väestön ikääntyminen. Samalla myös lasten leukemiatapaukset ja aivokasvaimet ovat lisääntyneet kahdella prosentilla joka vuosi. WHO on huomannut samanlaista kasvua Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa sekä autoimmuunisairauksissa. Mikä selittää nämä ongelmat, joita esiintyy lähinnä rikkaissa teollisuusmaissa?

Dokumentin tutkimusryhmä haastattelee Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisten edustajia, jotka vastaavat mm. lisäaineiden käytöstä ja elintarvikkeiden turvallisuudesta. Dokumentissa pohditaan, olisiko sairauksien syynä ruoka, jota tuotetaan ja valmistetaan eri tavalla kuin vielä sata vuotta sitten. Ruuan tuottamiseen käytetään tuholaistorjunta-aineita ja elintarviketeollisuus käyttää siihen monenlaisia lisäaineita ja muoviyhdisteitä. Esimerkkeinä käytetään mm. aspartaamia ja bisfenoli-A:ta. Bisfenoli-A on syöpää aiheuttava muoviyhdiste, jota käytetään mm. tuttipulloissa ja joka aiotaan kieltää EU:ssa tänä keväänä. Dokumentissa tutkitaan myös keinoja, joilla ihmiset voivat parantaa vastustuskykyään syömällä oikein.

Jälkimmäinen dokkari on kyllä hiukan liian tuhti paketti, mutta antaa takuulla ajattelemisen aihetta.

helmi 212011
 

1980- ja 90-lukujen taitteen jälkeen yhteiskuntaa on määrätietoisesti pyritty muokkaamaan eriarvoisempaan suuntaan.

Johannes Kanasen 1.3. tarkastettava väitöskirja kuvaa hyvinvointivaltion muutosta pohjoismaissa. Rahamarkkinoiden säätelyä purettiin, julkisia toimintoja yksityistettiin ja julkisen sektorin roolia uudelleenarvioitiin. Uskoteltiin, että muutoksen lähtökohtana oli yksilönvapauden idea, mutta päällimmäiseksi on muodostunut tavoite kontrolloida ja ohjata ihmisiä toimimaan markkinamekanismien reunaehtojen mukaisesti.

Esimerkiksi toimeentulotuen ja työttömyyskorvauksen saantiehtoja tiukentamalla on pyritty pakottamaan ihmiset hyväksymään työehtoja, joita he eivät muuten hyväksyisi. Pyrkimys on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori. Muun muassa näin on pyritty luomaan työmarkkinoille uusia hierarkioita.

Hierarkinen yhteiskuntajärjestelmä kaventaa enemmistön toimintamahdollisuuksia ja harvoilla on turvatut elinolosuhteet.

Johannes Kananen väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.3. klo 12 sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta aiheesta ”Modern Societal Impulses and their Nordic Manifestations – On Emancipation and Constraint in Societal Development”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa: Yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3.

Helsingin yliopisto – Valtiotieteellinen tiedekunta.

helmi 212011
 

– Lakiesitys on niin laaja, ettei tähän pakettiin kukaan kansanedustaja jaksa perehtyä. He lukevat vain tiivistelmät ja äänestävät sitten niiden pohjalta. Tänne on piilotettu todella vakavia kohtia, Palmulehto kertoo Uudelle Suomelle.

Järkyttävimpänä esimerkkinä Piraattipuolueen puheenjohtaja pitää kohtaa, missä poliisille annetaan oikeus asentaa yksityisen henkilön tietokoneeseen vakoilu- ja seurantaohjelmia.

”Tätä lakiesitystä ei lue kukaan – todella vakavia epäkohtia” — Uusi Suomi.