touko 032018
 

Bön on tiibetiläinen alkuperäisuskonto, jossa buddhalaiset piirteet sekoittuvat shamanistiseen perinteeseen. Uskonnon historialliset juuret ovat hämärän peitossa.

Bönin tunnus on yungdrung, vasemmalle osoittava hakaristi.

Bönin oman perinteen mukaan uskonto on 18000 vuotta vanha. Perinne on siirtynyt koko tämän ajan suullisesti opettajalta oppilaalle. Bönin perustaja Tönpa Shenrab oli perimätiedon mukaan valaistunut buddha, joka syntyi 16017 ennen ajanlaskun alkua.
Kirjallisia tallenteita on löydetty noin tuhannen vuoden takaa. Suurena mestarina pidetty Dru Gyalwa Yungdrung kokosi tuolloin suullisen perinteen opetuksia kokoelmaksi tekstejä, joka tunnetaan nimellä Gyalwa Chaktri.

Böniä pidetään yhtenä Tiibetin viidestä buddhalaisesta suuntauksesta. Bön on harjoittajiensa mielestä ainutlaatuinen uskonto, mutta maallikolle buddhalaisuuden ja bönin välillä ei ole juurikaan eroa. Ulkopuolisille puhutaan useasti bön-buddhalaisuudesta, sillä buddhalaisuus on terminä böniä tutumpi.

Suurimpana erona lienevät bönin muinaisilta ajoilta periytyvät shamanistiset perinteet, joiden vuoksi uskonnossa on omanlaisensa suhde luontoon ja siellä oleviin henkiin. Eläinuhrit ovat karsiutuneet pois uskonnosta satoja vuosia sitten.
Suomessa böniä edustaa Tenzin Wangyal Rinpochen opettama suuntaus, jonka ympärillä oleva maailmanlaajuinen verkosto on nimeltään Ligmincha. Ligminchalla on toimintaa ympäri Suomea, muun muassa Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa. Nimensä Ligmincha on saanut muinaisen tiibetiläisen valtakunnan dynastialta.

Kiinan taikauskonvastaisuus törmää Tiibetin uskontoihin

Kiina miehitti Tiibetin 50-luvulla. Uskontoja alettiin tukahduttaa, ja Tiibetin buddhalaisuuden johtohahmo dalai-lama lähti maanpakoon.
Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston Professori Fenggang Yangin tutkimuksen mukaan Kiinan väestöstä vain 15 prosentilla on ateistinen vakaumus: erilaiset uskonnon ja henkisen harjoittamisen muodot sinnittelevät sitkeästi kansalaisten arjessa. Silti Kiinan valtio suosii ateismia ja työskentelee ”taikauskoa” vastaan. Taistelu taikauskoa vastaan näkyy eritoten Tiibetissä.

United States Commission on International Religious Freedom -komission (USCIRF) vuoden 2017 raportissa kerrotaan uskonnonvapauden tilasta ympäri maailmaa. Tiibet saa raportissa paljon huomiota. Raportissa mainitaan uskonnollisten johtohahmojen vangitsemisia, jonka lisäksi Kiina haluaa asettaa omia lama-ehdokkaitaan Tiibetin uskonelämän johtoon. Kiinan kommunistipuolue levittää propagandaa luostareissa ja munkkeja on karkotettu kodeistaan. Maassa vainotaan kansalaisvaikuttajia, joihin munkit useasti luetaan.

USCIRF:n mukaan Kiinan vaikutukset tiibetiläisten hengellisyyteen ovat suuret: noin 150 tiibetiläistä munkkia on tehnyt polttoitsemurhan vuoden 2009 jälkeen.

Kiinan miehitystä paenneita tiibetiläisiä bönin opettajia kiertää ympäri maailmaa. Ligminchan lisäksi muitakin bön-organisaatioita toimii useassa maassa. Suomessa käy tiibetiläisiä bönin opettajia vuosittain, suosituimmille kursseille voi osallistua toista sataa osallistujaa. Viikoittaisissa tapaamisissa käy muutamia ihmisiä.

Ilman Kiinan suorittamaa miehitystä bön ei ehkä koskaan olisi tullut länsimaihin: böniä opetetaan länsimaalaisille osittain koska muuten uskonto olisi vaarassa kadota kokonaan.

Tonpa Shenrabia pidetään perimätiedossa bönin ensimmäisenä opettajana.

Uskonto ja arki

Olli Erjanti on Ligmincha Finlandin puheenjohtaja ja bönin harjoittaja. Erjanti on selkouniasiantuntija, ja hän törmäsi böniin Tenzin Wangyal Rinpochen pidettyä Suomessa kurssin tiibetiläisestä unijoogasta noin 10 vuotta sitten. Tämän jälkeen Erjanti luki teoksen unijoogasta, ja tajusi että selkounia voi käyttää myös henkisiin harjoituksiin. Nykyään Erjantia koskettavat eniten päivittäiset meditaatioharjoitukset.

Erjanti kertoo uskonnon mullistaneen elämänsä.

”Ennen elämä tuntui kolhivan, mutta tajusin mieleni luovan vaikeudet. Jos päästän irti mielen ajatuksista enkä lähde sen tuottamien tunteiden mukaan, löydän sisältäni ulkoisista olosuhteista riippumattoman rauhan ja ilon.”

Erjantin mukaan bön on suhteellisen uusi uskonto Suomessa, ja saa osakseen ihmettelyjä muiden buddhalaissuuntauksien edustajilta.

”Pohjimmiltaan kyseessä on vain tietämättömyys, johon auttaa uskontojen välinen vuoropuhelu.”

Meditoi, joogaa ja uneksi

Länsimaisille usein esitellään ensin bönin mielelle suunnattuja harjoituksia. Mukana on myös fyysisiä harjoituksia, visualisaatioita ja joogaa.

Erjanti kertoo kolmesta ovesta.

”Kehon oveen kuuluvat fyysiset joogaharjoitukset, ja kehon toiminnalla tuomme sisäisen maailmamme muille ihmisille avuksi. Puheen oven perustana on ääni, johon liittyvät hengitys ja energia. Mielen oveen kuuluvat ajatukset ja tunteet, joihin vaikutetaan meditaatioharjoituksilla.”

Meditaatiossa on erilaisia lähestymistapoja sisäisen rauhan etsimiseen.

”Klassisen jaottelun mukaan bönissä on kolme opetuslinjaa: sutra, eli kieltäymyksen tie jossa kieltäydytään negatiivisilta ajatuksilta ja tilanteilta jotka herättävät näitä tunteilta. Tantrassa negatiiviset ajatukset ja tunteet muunnetaan positiivisiksi ja dzogchenissa, suorassa tiessä, annetaan ajatusten ja tunteiden vain olla, kunnes ne haihtuvat itsestään luonnollisen mielen avaraan tilaan, mistä ne ovat nousseetkin.”

Erjantin mukaan bönissä on mukana kymmeniä eri joogasarjoja, eri näkökulmista ja eri vuosisadoilta. Myös visualisaatioilla on suuri rooli. Erjanti kertoo nauttivansa bönin monipuolisuudesta, se tarjoaa jokaiselle jotakin.

Unijoogassa hyödynnetään selkounia, joiden avulla uneksija tutkii sisäistä maailmaansa. Tekniikkaa käytetään henkisen kehittymisen apuna. Unijoogan suosio on lisääntynyt länsimaisen selkouni-innostuksen rinnalla.

Miika Auvinen

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(vaaditaan)

*