helmi 232011
 

Plasebo-efektistä on ollut useampaan otteeseen myös Tajunnassa juttua, ja jälleen asiasta on tehty kiinnostava tutkimus. Tällä kertaa havaittiin, että negatiivinen plasebo, eli usko ettei lääkkeellä ole vaikutusta, on merkittävä tekijä esimerkiksi kivunlievityksessä.

Keskimääräinen kivun määrä oli 66. Kun heille annettiin kipulääkettä, mutta heille ei siitä kerrottu, keskiarvo tippui 55:een. Kun henkilöille kerrottiin lääkkeestä, kivun määrä olikin enää 39. Kun kipulääkkeen antamista jatkettiin, mutta henkilöille sanottiin lääkkeen tehon loppuvan, arvo olikin yhtäkkiä 64.

Tutkimuksen toteuttanut Irene Tracey muistuttaa, että lääkärit nykyään keskittyvät liikaa fysiologisen puolen hoitoon, mikä voi olla este hoidon onnistumiselle.

Lue lisää täältä:
Etusivu – Terveysklinikat – Lääkitys – Uutisia lääkityksestä – Pessimismi tappaa lääkkeen tehon – Tohtori.fi.

helmi 252010
 

Plasebo- eli lumelääkkeet ovat valmisteita jotka eivät sisällä lainkaan vaikuttavia lääkeaineita. Näitä käytetään enimmäkseen lääketeollisuuden kontrollitesteissä, kun halutaan mitata jonkin lääkeaineen vaikutusta vertaamalla sitä vaikuttamattoman lääkkeen tulokseen. Testeissä on kuitenkin huomattu, että yllättäen myös pilleri, joka ei sisällä lainkaan vaikuttavaa ainetta, saa koehenkilössä aikaan positiivisia muutoksia. Lume-efekti tapahtuu kun koehenkilö luulee saavansa toimivaa lääkettä ja tuntee tästä syystä olonsa paremmaksi. Keskimäärin 30–40 prosenttia potilaista saa apua lumelääkkeestä.

Useiden vaihtoehtohoitojen, energiamanipuloinnin, kaukoparannuksen, homeopaattisten lääkkeiden jne. ajatellaan toimivan nimenomaan – ja ainoastaan – lume-efektin avulla.

Yleensä ajatellaan, että lume-efekti on jonkinlainen psykologinen harha, jonka vaikutus on ainoastaan psyykkinen. Eihän plasebolääkkeissä ole mitään ihmisfysiikkaan vaikuttavia kemikaaleja. Tässä ollaan kuitenkin selvästi väärässä. Tunnevaihtelut ja muut psyykkeen liikkeet ovat aina sidoksissa aivojen biologiaan. Uudehkossa tutkimuksessa huomattiin parkinsonin tautia sairastavien potilaiden aivojen dopamiini-tuotannossa selkeitä muutoksia lumelääkkeen vaikutuksesta. Potilaiden luullessa saavansa lääkeainetta, he tunsivat helpotusta tilanteeseensa ja aivot alkoivat erittää mielihyvähormonia.

Tällaisesta vaikutuksesta saattaisi olla hyötyä esimerkiksi ahdistuksesta tai lievästä masennuksesta kärsiville potilaille. Tosin lääkärit eivät voi tälle hetkellä lain puitteissa määrätä plasebo-lääkkeitä, ja vaihtoehtohoitojen saantiakin ollaan nykyään kiristämässä parhaan mukaan.

Sen sijaan kaikkea muuta lääkärit voivat määrätä, oli lääke sitten todettu toimivaksi tai ei. Jos tuo alussa mainitsemani 30-40 prosentin apu todellakin on eksaktia tietoa, se asettaa seuraavat faktoidit mielenkiintoiseen valoon.

Clinical Evidence -julkaisu on tutkinut noin 2500 nykyään käytössä olevaa lääkehoitoa. Noin puolesta hoitojen vaikutuksista on saatu selkeä kuva, loput ovat vaikutukseltaan tuntemattomia. Ensimmäinen puolikas jakautuu viiteen kategoriaan. Kokonaismäärästä 4% on haitallisia, 6% todennäkäisesti ilman vaikutusta, 8% keskimäärin yhtä hyödyllisiä ja haitallisia, 23% todennäköisesti hyödyllisiä ja 13% hyödyllisiä.

En tietenkään osaa tulkita näitä lukuja kovinkaan vedenpitävästi, mutta jotain hämärää tässä vaikuttaa olevan. Vain 13 prosenttia nykyään käytetystä lääkehoidosta on kliinisesti todettu hyödylliseksi, kun lumelääkkeiden kohdalla prosentti on 30-40.

Kannattanee siis lääkärin määräämine pillereiden sijaan napata sokeripilleri (näitähän saa homeopaattisten valmisteiden nimellä useista luontaistuotekaupoista) tai mennä energiahoitajan käsittelyyn, siitä on selkeästi suuremmalla todennäköisyydellä apua.