Kuinka lisätä älykkyyttä

Älykkyys voidaan luokitella karkeasti kahteen lajiin: joustavaan ja kiteytyneeseen älykkyyteen. Kiteytynyt älykkyys edustaa sitä mitä perinteisesti on tarkoitettu älykkyydellä, ajan myötä kertynyttä tietämystä. Joustava älykkyys taas tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä ja taitoa oppia uutta, eli sitä missä älykkyydessä varsinaisesti on kyse. Perinteisesti on myös väitetty, että joustava älykkyys on geneettisesti määräytynyt ominaisuus, eikä älykkyyttä pysty harjoittelemalla nostamaan muutoin kuin väliaikaisesti ja vain tiettyjen kognitiivisten taitojen osalta.

Andrea Kuszewski väittää kuitenkin toisin. Hänen mukaansa älykkyyttä pystyy harjoittamaan, ja pysyviä, kokonaisvaltaisia vaikutuksia on mahdollisuus saavuttaa. Useimmat harjoitukset, oppaat ja aivojumpat vain tekevät homman hiukan väärin. Kuszewski pohjaa väitteensä viimaikaisiin tutkimuksiin sekä omiin kokemuksiinsa autististen lasten terapeuttina.

Vuoden 2008 tutkimuksessa havaittiin, että ns. Dual N-Back -harjoitus paransi koehenkilöiden työmuistia ja joustavaa älykkyyttä (harjoituspelin voi ladata täältä). Hyvän työmuistin ja joustavan älykkyyden välille on havaittu selkeä korrelaatio. Tutkimuksesta teki erityisen merkittävän se, että harjoitusten jälkeiset testitulokset eivät koskeneet pelkästään harjoituksen kaltaisia testejä, vaan myös täysin toisenlaisia. Harjoituksella saavutettu hyöty ei siis jäänyt pelkästään tietyn kognitiivisen taidon hiomiseen, vaan siitä hyötyi monien taitojen osalta. Joustavaa älykkyyttä pystyy siis kehittämään.

Vaikka Dual N-Back -pelin hyöty olikin todistettu, laittoi asia mietityttämään Kuszewskia, sillä mitään harjoitusta ei kuitenkaan pysty jauhamaan loputtomiin, eikä älypeleihin ole välttämättä aikaakaan. Niinpä hän kehitteli asiaa pitemmälle ja kasasi viiden periaatteen listan, joiden avulla jokainen pystyy kasvattamaan älykkyyttään normaalin elämän ohessa.

1. Etsi uutta
2. Haasta itsesi
3. Ajattele luovasti
4. Tee asiat vaikeimman kautta
5. Verkotu

1. Etsi uutta

Nykyisin vallalla olevan piirreteorian viiden persoonallisuusfaktorin joukossa on vain yksi, joka korreloi älykkyyteen: avoimuus kokemuksille. Tämän piirteen omaavat ihmiset etsivät jatkuvasti uutta tietoa, uusia aktiviteettejä, uusia asioita oppia, eli yleensäkin uusia kokemuksia.

Uusia asioita kokeilemalla aivoihin syntyy uusia synaptisia yhteyksiä, jotka harjaantumisen myötä vahvistuvat ja yhä uusia yhteyksiä muodostuu. Aivot siis oppivat. Uutuudenviehätys myös lisää dopamiinin eritystä, mikä stimuloi uusien neuronien syntymistä ja motivoi uuden oppimiseen, joka taas synnyttää uusia neuroneja ja yhteyksiä ja niin edelleen. Uusista asioista kannattaa siis innostua.

2. Haasta itsesi

Älykkyyden parantamiseen tarkoitettuja pelejä ja harjoituksia on maailma väärällään. Useat näistä toimivat aikansa, parantavat suorituskyvyn tiettyä osa-aluetta, ja lisäävät tietyn aivoalueen energia-aineenvaihduntaa. Älypelit eivät kuitenkaan tee ihmisistä älykkäämpiä, ainoastaan parempia älypeleissä.

Pelaaminen lisää energiaa ja synaptisia yhteyksia pelin oppimiseen tarvittavilla alueilla, mutta pelin opittuaan energian käyttö vähenee. Aivot ovat oppineet tarvittavat taidot ja siirtävät energian käyttöön muualle. Pelitaito ei kuitenkaan häviä, joten aivot ovat siltä osin muokkautuneet tehokkaammiksi. Tehokkuus ei ole kuitenkaan kognitiivisen kehityksen kannalta hyvä asia. Jatkuvasti lisääntyvien yhteyksien muodostaminen ja näiden aktiivisena pitäminen vaatii koko ajan uudistuvia haasteita. Harjoitusten pitää tuottaa jatkuvasti päänvaivaa ja heti asian käytyä helpoksi, on tärkeää etsiä uusia ongelmia pureskeltavaksi.

3. Ajattele luovasti

Luova ajattelu, epäkonventionaalinen asioiden yhdistely ja vapaa assosiointi lisää neuronien yhteyksiä. Useissa oppimista käsittelevissä tutkimuksissa on todettu, että luovuuteen, analyyttiseen ajatteluun ja käytännönläheisyyteen keskittyvät opetusmetodit ovat perinteisiä muistamiseen ja pänttäämiseen perustuvia metodeja huomattavasti tehokkaampia.

4. Tee asiat vaikeimman kautta

Nykymaailma tarjoaa monia teknologisia apuvälineitä jotka toki helpottavat jokapäiväistä elämää, mutta myös rappeuttavat kognitiivisia kykyjä. Esimerkiksi GPS:n jatkuva käyttäminen huonontaa suuntavaistoa ja tilallista hahmotuskykyä, koska näitä taitoja ei enää tarvitse käyttää. Lihaksia täytyy silloin tällöin rasittaa, jotta ne pysyisivät kunnossa, samalla tavalla aivoja on syytä vaivata. Kannattaa siis sillointällöin jättää GPS kotiin tai klikata teksin automaattikorjaus pois päältä.

5. Verkotu

Uusiin ihmisiin tutustuessa tulee väkisin altistuttua uusille ideoille, tilanteille ja ympäristöille. Lähimmän kaveripiirin ulkopuoliset näkökulmat avartavat uusille perspektiiveille ja antavat ideoita, joita ei ehkä muuten tulisi edes ajatelleeksi. Tapahtuu verkottuminen sitten Facebookissa tai naamatusten, auttaa uusiin kohtaamisiin heittäytyminen kaikkien neljän aiemman kohdan toteuttamista.

Guest Blog: You can increase your intelligence: 5 ways to maximize your cognitive potential.