kesä 282011
 

Astrologian juuret yltävät tuhansien vuosien taakse, mutta nykytiedemiehet ovat pysyneet kovapäisinä siinä, ettei maailmankaikkeus voi millään tavoin vaikuttaa ihmiseen. Tiede kyllä myöntää auringon ja kuun saavan aikaan vuoroveden, muttei sitä, että nämä taivaankappaleet voisivat vaikuttaa ihmiseen, vaikka olemme suurimmaksi osaksi vettä. Tiede myöntää senkin, että olemme samaa ainetta kuin tähdet, muttei sitä, että olisimme sen ansioista vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa. Nyt tiede on todistanut toisin. Continue reading “Tiedemiehet myöntävät syntymäajan vaikutuksen persoonallisuuteen” »

kesä 042011
 

Monenlaisten pelien ja harjoitusten on väitetty lisäävän älykkyyttä sillä perusteella, että aivot mukautuvat melko nopeasti uusiin tehtäviin ja harjoituksia tekemällä syntyy uusia neuroniyhteyksiä. Ongelma on kuitenkin siinä, etteivät harjoitukset paranna älykkyyttä sinänsä, ainoastaan kyseisen tehtävän suoritusta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ns. joustavaa älykkyyttä, eli tiedonkäsittelyä ja ongelmanratkaisukykyä voi lisätä kehittämällä lyhytkestoista muistia. Tätä muistin lajia pystyy tehokkaasti kehittämään ns. N-back -harjoituksen avulla. Continue reading “Älypeleillä älykkäämmäksi” »

maalis 112011
 

Älykkyys voidaan luokitella karkeasti kahteen lajiin: joustavaan ja kiteytyneeseen älykkyyteen. Kiteytynyt älykkyys edustaa sitä mitä perinteisesti on tarkoitettu älykkyydellä, ajan myötä kertynyttä tietämystä. Joustava älykkyys taas tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä ja taitoa oppia uutta, eli sitä missä älykkyydessä varsinaisesti on kyse. Perinteisesti on myös väitetty, että joustava älykkyys on geneettisesti määräytynyt ominaisuus, eikä älykkyyttä pysty harjoittelemalla nostamaan muutoin kuin väliaikaisesti ja vain tiettyjen kognitiivisten taitojen osalta. Continue reading “Kuinka lisätä älykkyyttä” »

helmi 232011
 

Molempikätisiä – ihmisiä, jotka voivat käyttää kumpaakin kättään yhtä tehokkaasti – on pieni osa väestöstä. Tuoreen tutkimuksen mukaan molempikätiset ovat huomattavasti herkempiä emotionaaliselle vaikuttamiselle kuin vasen- tai oikeakätiset.

Ruth Propper tutki asiaa pyytämällä koehenkilöitä ajattelemaan onnellisia, surullisia tai hermostuttavia ajatuksia. Molempikätiset upposivat heti ehdotettuun emootioon ja seurasivat herkästi annettuja tunnetiloja. Vasen- ja oikeakätiset sensijaan olivat jäykempiä muuttamaan tunntetilojaan.

Propper epäilee ilmiön johtuvan molempikätisillä usein ilmenevästä epätavallisen suuresta aivokurkiaisesta, aivojen osasta, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon. Kurkiaisen tehostama aivopuoliskojen välinen kommunikaatio aiheuttaa molempikätisyyden lisäksi myös suurempaa suggestioherkkyyttä.

Arvellaan, että vasen aivopuolisko, joka kontrolloi oikean käden toimintaa, on vastuussa myös käsityksestä todellisuuden pysyvyydestä. Oikea aivopuolisko, eli vasenta kättä kontrolloiva puolisko, käsittelee havainnoituja muutoksia ympäristössä, ja vihjaa toista puoliskoa milloin on aika päivittää todellisuuskäsitystä. Propper epäilee, että puoliskojen tehostunut kommunikointi tekee ihmisistä nopeampia muuttamaan mieltään.

Ambidextrous people are easier to manipulate than right-handed people.