elo 232016
 

PSM_V46_D167_Outer_surface_of_the_human_brain

Monen aikuisen työmuisti heikentyy aivoperäisten ongelmien tai viimeistään ikääntymisen myötä. Työmuistin treenaamisesta tietokoneohjelmilla ja älypuhelinsovelluksilla on tullut yhä suositumpaa. Tutkimuksen mukaan aivojumpan hyödyt työmuistille ovat kuitenkin luultua vaatimattomammat.

”Työmuisti on ikään kuin mentaalinen työpöytä. Se sisältää kulloinkin mielessä olevat ja käsiteltävät asiat. Työmuisti on myös ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkaula, sillä sen kapasiteetti on rajattu”, kertoo Åbo Akademin psykologian professori Matti Laine.

Laineen johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan aikuisen työmuistin harjoitettavuutta. Akatemiahankkeen tutkimusryhmä on testannut väitettä, jonka mukaan työmuistia on mahdollista parantaa muistiharjoituksilla. Ryhmän kokeet ovat osoittaneet, että työmuistitreenauksen vaikutukset ovat hyvin rajallisia.

”Suorittamamme treenauskokeet ja vielä julkaisematon meta-analyysi osoittavat, että työmuistitreenauksen myönteiset vaikutukset rajoittuvat lähinnä suorituksen kohenemiseen harjoitteiden kaltaisissa tehtävissä”, kertoo hankkeen tutkija Anna Soveri.

Muistiharjoitusohjelmien hyödyistä ei todisteita

Toimiva työmuisti on arkielämämme sujumisen kannalta välttämätön. Sen ansiosta voimme esimerkiksi kirjoittaa ylös juuri kuulemamme puhelinnumeron tai laskea kertolaskuja päässämme. Viime vuosina älyllisten toimintojen ja erityisesti työmuistin treenaus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Aivotreenausohjelmista on tullut maailmanlaajuinen bisnes, mutta samalla niihin kohdistuva tieteellinen kritiikki on voimistunut.

Aikaisempien tutkimusten mukaan tietokoneella suoritettava ja vähitellen vaikeutuvia tehtäviä toistava harjoittelu voi parantaa suorituksia työmuistitehtävien lisäksi älykkyystesteissä. Laineen ja Soverin mukaan työmuistitreenauksen aiheuttamasta yleisen työmuistikapasiteetin paranemisesta, älykkyyden lisääntymisestä tai arkielämän toimintojen sujuvoitumisesta ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa näyttöä.

”Tutkimuksemme tulosten valossa on syytä suhtautua epäilevästi myös kaupallisten aivoharjoitusohjelmien antamiin lupauksiin. Yhdysvalloissa on jo ollut tapaus, jossa yritys sai miljoonien dollarien sakon treenausohjelmasta annetuista katteettomista lupauksista”, Laine sanoo.

Tutkimuksella toimivampia treenausmuotoja

Vaikka työmuistin treenauksen hyödyt ovat tällä hetkellä rajatut, on treenaustuloksiin vaikuttavien tekijöiden tutkiminen tärkeää. Laineen tutkimusryhmässä etsitään tekijöitä, jotka ennustavat harjoitusmenestystä ja myönteisten tulosten pysyvyyttä.

”Työmuistin treenausta kannattaa edelleenkin tutkia. Ihmisille, joilla on työmuistin kanssa ongelmia, pienilläkin positiivisilla muutoksilla voi olla merkitystä”, Laine kertoo.

Lähde: Suomen Akatemian lehdistötiedote

Jyrki

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(vaaditaan)

*