syys 272016
 

14733423296_7b8c355fd1_k

13. syyskuuta 2002 kaksi miestä ryösti ja pahoinpiteli karaokebaarin edustalla 31-vuotiaan washingtonilaisen huonekalukauppiaan Jason Padgettin. Hän selvisi mukiloinnista hengissä, mutta menetti tajuntansa ja sai vakavan aivotärähdyksen. Pian tapahtuman jälkeen, hän huomasi, että hänen näkönsä oli muuttunut. Hän huomasi myös, että hänelle oli kehittänyt merkittäviä matemaattisia kykyjä.

Padgett alkoi nähdä kuvioita kaikkialla ympärillään, ja hän alkoi piirrellä monimutkaisia ​​geometrisiä muotoja, ristikoita ja fraktaaleja. ”Näen hahmoja ja kulmia kaikkialla”, Padgett kertoo. ”Se on todella kaunista.”

Padgettin kohdalla on kyse hankitusta savantismista, tilasta, jossa aivovaurio on jollain tapaa tuonut esiin epätavallisia psykologisia kykyjä. Tähän mennessä on todettu vain alle 100 vastaavaa tapausta, mutta niiden olemassaolo on saanut jotkut tutkijat uskomaan, että meissä kaikissa asustaa piileskelevä nero – sekä etsimään tapoja, joilla tämä piilevä potentiaali voitaisiin tuoda esiin.

Savantismin syyt ja ilmenemismuodot vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Tony Cicoria, newyorkilainen ortopedi, löysi intohimon pianon soittoon sen jälkeen, kun häneen iski salama. Tommy McHugh alkoi maalata ja kirjoittaa runoja aivohalvauksen jälkeen. Toisaalta taas Kalifornian yliopiston tutkijat ovat huomanneet visuaalisen luovuuden ja taiteellisen lahjakkuuden lisääntyvän joillakin frontotemporaalidementiasta kärsivillä potilailla.

Yli 50 vuotta savanteja tutkinut psykiatri Darold Treffert selittää ilmiötä aivojen neuroplastisuudella, eli aivojen kyvyllä mukautua vammoihin: ”Loukkaantumisen jälkeen aivot ottavat käyttöön vahingoittamatonta aivokuorta ja ehjälle alueelle ohjautuvan uudelleenjohdotuksen ansiosta vapautuu lepotilassa ollutta potentiaalia. Tämä kompensoiva mekanismi ottaa käyttöön lepotilassa olleita alueita tai ”varastaa” alueita uudenlaiseen käyttöön.”

Erilaisista aivovaurioista ja savantismin muodoista huolimatta aivokuvat ovat osoittaneet, että useimmat ihmiset, joille savantismi on puhjennut, ovat kärsineet vasemman temporaalilohkon etuosan vammoista. Nämä havainnot ovat johtaneet Treffertin kumppaneineen spekuloimaan, että savantismin kaltaisia ​​kykyjä voitaisiin aiheuttaa keinotekoisesti lamauttamalla tilapäisesti tämän aivoalueen toiminta.

Allan Snyder, Sydneyn Centre for the Mind -laitoksen johtaja, on testannut tätä hypoteesia. Eräässä pienessä, vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa Snyder ja hänen kollegansa toteavat, että estämällä frontotemporaalilohkon toimintaa magneettipulssien avulla, saadaan joidenkin koehenkilöiden kohdalla aikaan pieniä parannuksia taiteellisissa kyvyissä ja oikolukutaidoissa (pdf). Tämän jälkeen tehdyt tutkimukset osoittavat, että sama käsittely voi aiheuttaa savantismin kaltaisia ​​matemaattisia taitoja (pdf), parantaen merkittävästi koehenkilöiden kykyä arvioida tietokoneen ruudulla esitettyjen kohteiden lukumääriä, sekä vähentäen valemuistojen ilmaantumista.

Snyderin mukaan savanteilla on vasemman frontotemporaaliohkon heikentyneen ärsykkeiden suodatuskyvyn ansiosta pääsy aisti-informaatioon, joka ei yleensä päädy tietoiseen mieleen. Tämä voisi selittää, miksi autistiset savantit usein keskittyvät yksityiskohtiin suurempien kokonaisuuksien sijaan, ja miksi aivovauriot ja kokeellinen vasemman temporaalilohkon toiminnan vaimentaminen voivat aiheuttaa savantismin kaltaisia ​​ominaisuuksia.

Aivojen magneettinen stimulointi on vain yksi tapa tuoda esiin näitä piileviä potentiaaleja. ”Toinen tapa on tehdä se kemiallisesti”, Treffert jatkaa. ”Tiedämme, että amfetamiineilla on hyödyllisiä vaikutuksia lyhyen aikavälin muistiin, mutta ongelmana on, että ne ovat erittäin addiktiivisia. Myös psykedeelit vapauttavat kaikenlaisia ​​asioita – jotkut niistä asioista ovat hyviä, jotkut eivät erityisen hyviä.”

Treffert myöntää, että tämä ajatus on altis väärinkäytöille. Viime vuosina Ritalinin kaltaisten kognitiivisten stimulanttien käyttö on kasvanut merkittävästi. Myös kotikäyttöisten aivostimulaattoreiden määrä on lisääntynyt, vaikka on yhä epäselvää, onko laitteilla testiolosuhteiden ulkopuolella minkäänlaisia vaikutuksia ja mitkä ovat laitteiden pitkän ajanjakson riskit.

”Uskon meissä kaikissa olevan piilevää potentiaalia, jota saatamme pystyä hyödyntämään jollakin tavalla”, Treffert sanoo. ”Mutta useimmat eivät yllä nerojen tasolla. Saatamme löytää muutamia poikkeusyksilöitä, mutta meistä kaikista ei tule pikku-Rembrandteja tai Picassoja, joten on olemassa suuri valheellisen toivon riski, ja se on asia, josta on syytä olla tietoinen.”

Lähde.

kesä 042015
 

Ikäinstituutissa on tuotettu tietoa ja välineitä ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

”Haluamme lähestyä ikääntyvien mielen hyvinvointia myönteisestä näkökulmasta. Tärkeä viestimme onkin se, että vaikka ikääntymiseen liittyy usein haastavia elämänmuutoksia, oma elämänkokemus on voimavara, josta jokainen voi ammentaa kykyä selvitä ja sopeutua. Se antaa myös voimaa, jonka avulla voi suunnata katseen eteenpäin”, projektipäällikkö Suvi Fried toteaa.

Kimmoisuus auttaa selviytymään

Ikäinstituutin näkemyksen mukaan elämänkokemuksen tuoma oppi ja niihin liittyvät selviytymiskeinot lisäävät psyykkistä kimmoisuutta eli muutoskyvykkyyttä.

”Tapa suhtautua elämänmuutoksiin ja sopeutua niihin ovat aivan keskeisiä mielen voimavaroja. Ne lisäävät myös kykyä voida hyvin sairauksista tai toimintakyvyn alenemisesta huolimatta”, projektipäällikkö Eija Kaskiharju kertoo.

Henkinen kasvu jatkuu koko elämän

Moni ei ole tullut myöskään ajatelleeksi, että ihmisen henkinen kasvu jatkuu läpi elämän.

”Vanhuudesta ja vanhenemisesta puhuttaessa keskustelun sävy viittaa usein rapistumiseen sen sijaan että ikääntyminen nähtäisiin mahdollisuutena nauttia eletyn elämän sadosta. Ikääntyneellä on mahdollisuus kokea uuden sadon kypsymistä, joka voi löytyä vaikkapa taidetyöpajasta. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, miten taidelähtöiset menetelmät, kuten taidetyöpajat ovat auttaneet löytämään kadotetun tai piilossa olleen luovuuden, joka vahvistaa elämänvoimaa, nostaa pintaan tunteita ja tuo esille voimavaroja”, suunnittelija ja taidepajojen ohjaaja Christine Oesch-Börman toteaa lopuksi.

Mielen hyvinvointi on jokaiselle mahdollista

Ikäinstituutti haluaa kannustaa ikäihmisiä pitämään huolta mielen hyvinvoinnistaan.

mielen_voimaaMielen taitoja ja hyvinvointia voi vahvistaa arjessa yksinkertaisilla keinoilla. Hyvä apuväline on Ikäinstituutin julkaisema Mielen Voimaa -opas. Elämysmatkoja arjen yläpuolelle -opas johdattelee luovien menetelmien käyttöön. Oppaat ovat ladattavissa www.ikainstituutti.fi -sivustolta.

Lisätietoa: Ikäinstituutti, puh. 09-6122 160

Lähde: lehdistötiedote