helmi 212018
 

Katsoja saa elokuvan avainkohdissa uutta tietoa juonen hahmottamiseksi, ja kohdat aiheuttavat identtiset reaktiot katsojan aivoissa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä aivojen toiminnasta, elokuvan kerronnasta, stressistä ja muistimekanismeista, jotka häiriintyvät muun muassa Alzheimerin taudissa.

Aivoalueet (pun.), jotka käsittelevät Mementossa muisti- ja tulkintavihjeinä toimivia kohtauksia ennen kohtausten alkua sekä niiden aikana. Näköaivokuorella havaitaan kohtauksen alkua ennakoivaa toimintaa jopa kahdeksan sekuntia etukäteen. Muistista hakuun ja aiemmin nähtyjen tapahtumien tulkintaan mahdollisesti liittyvää, sormenjäljen lailla tunnistettavia reaktioita esiintyy taas etuotsa- ja päälaenlohkojen alueella. Kuva: Memento-julisteen yksityiskohta, (c) Oy Nordisk Film Ab. Kuva (oik.): Iiro Jääskeläinen.

Aalto-yliopiston taiteita ja neurotieteitä yhdistävässä elokuvatutkimuksessa katsojille näytettiin Christopher Nolanin varhainen klassikkoelokuva Memento (2000). Se kertoo miehestä, jonka pitkäkestoinen muisti ei toimi eikä hän pysty muodostamaan uusia muistoja kuin minuuteiksi kerrallaan. Elokuvan tapahtumat etenevät käänteisessä aikajärjestyksessä. Tarinan seuraaminen on mahdollista tiettyjen kohtausten lopuksi toistuvien, aiempia tapahtumia kertaavien lyhyiden pätkien avulla.

Avainkohdissa katsoja saa uutta tietoa ymmärtääkseen elokuvan juonta, ja aivoissa reagoivat toistuvasti samat alueet. Jopa eri katsojien aivot reagoivat avainkohtiin samoin.

”Yleensä ihmiset muodostavat käsityksen elokuvan juonesta hyvin yksilöllisillä tavoilla. Aivokuvantamisen keinoin on ollut vaikeaa paikantaa useamman katsojan aivoista viitteitä siitä, että ymmärtäminen olisi yhtäaikaista ja samanlaista. Olemme onnistuneet nyt identifioimaan aivotoimintaa, joka liittyy tarinan rakentumiseen katsojan mielessä. Mementon toistuvat avainkohdat ovat meille tilaisuus vangita katsojien kognitiivinen toiminta, koska he kaikki reagoivat kohtien antamaan informaatioon samankaltaisesti”, kertoo Neurocine-tutkimusryhmän johtaja, Tallinnan yliopiston professori Pia Tikka.

Lue artikkeli kokonaan