Intel kehittelee tietokonejärjestelmää, joka aivotoimintaa skannaamalla pystyy lukemaan sanoja suoraan käyttäjän ajatuksista. Tarkoitus on korvata hiiret ja näppäimistöt magneettikuvauslaitteella, joka seuloo sanat esiin rekisteröimällä sanojen ajatteluun liittyvät aivoaleiden aktivoitumiset.
Computers that read minds are being developed by Intel – Telegraph.
Sanan merkitys on sen käyttö, sanoi Ludwig Wittgenstein. On aika moista ihmisen esineellistämistä, jos joku luulee, että ihmisen aivoja voi alkaa lukemaan kuin avointa kirjaa.
Aivot on MYÖS esine, joten mikäjottei niitä voisi lukea kuin avointa kirjaa. Ehkä siinä kirjassa ei kuitenkaan kovin runollista tekstiä ole sillä on varmaan tosi pieni se sanojen ja varsinkin merkitysten määrä mitä tuollaisella kuvantamismenetelmällä pystytään tunnistamaan. Aivoalueita on melko rajallinen määrä verrattuna kielen merkityksiin.
Mitä kieltä aivot puhuvat? Empiirisanalyyttistäkö kieltä? Vai runouden kieltä? Vai puhuvatko aivot mielikuvilla? Tai onko niiden kieli musiikkia? Mielestäni CTM (computational theories of the mind) on aikamme valtaa pitävä erhe ja osa tieteellistä hallinnan kulttuuriamme. Tämän päivän ihminen ei kestä ajatusta siitä, että hän ei pysty tavoittamaan empiirisanalyyttisilla metodeilla sisäisiä ristiriitaisia motiivejaan ja myyttistä monimerkityksellistä todellisuutta. Joo, ehkä jotakin epämääräisiä hahmoja ja aluieta voidaan tavoittaa aivojen kuvannuksilla, mutta mitä tällaisesta tutkimuksesta on hyötyä? Minulla on sen verran suuri kunnioitus ihmisen luovuutta kohtaan, että en usko, että voimme kuvantaa näillä nykyisillä menetelmillä ikinä ihmistietoisuuden merkittäviä liikkeitä. Yhtähyvin voisi ajatella, että kun säveltäjä säveltää sinfoniamusiikkia, niin tutkitaan, mitä nuotteja ja missä päin aivoja kulloisellakin hetkellä vaeltelee. Tutkimusasetelma on mielestäni yhtä viisas molememmissa yllä mainituissa kuvantamistutkimuksissa. Eikö kyseessä ole tieteenfilosofinen lähtökohta erhe?
Olen paljolti samaa mieltä.
Tuolla kehittelyllä minkä linkkasin on tietenkin tavoitteena kehittää uusia apuvälineitä tietokoneenkäyttöön esim. liikuntarajoitteisten avuksi. Silloin kehittelystä ja tutkimuksesta on hyötyä. Pyrkimys ei ole kuvantaa ihmismielen koko toimintaa, ompahan vain todettu, että tiettyjen asioiden ajattelu ja havainnointi aktivoi tiettyjä osia aivoista. Minusta tämä ei sinänsä latista ajattelun luovuuden tai tajunnan ulottuvuutta mihinkään.
Pahus. Eikö tässä saada kunnon väittelyä aikaiseksi, kun olet samoilla linjoilla kanssani:). Jotta ihmisluontoa ei mitätöidä, mielestäni on olennaista, että osaa asettaa tällaiset kapea-alaiset tutkimusmetodit laajempaan perspektiiviinsä. Sitä ei läheskään kaikki ihmiset mielestäni osaa tehdä.