Jyrki

syys 212016
 

moon-rocks-1-768x403

H. G. Wellsin Maailmojen sodassa marsilaisten Maan valloituksessa oli yksi suunnitteluvirhe: he eivät ottaneet huomioon maassa elävien mikrobien vaikutusta. Ihmiskunta aikoo välttää tämän katastrofin EURO-CARES-hankkeen avulla.

EURO-CARES muodostuu sanoista European Curation of Astromaterials Returned from Exploration of Space ja hankkeen tarkoitus on rakentaa erityinen eristyslaitos, jonka suojissa avaruudesta tuotavia näytteitä voidaan eristää ja tutkia.

Lokakuussa laukaistavan ESA:n ExoMars-luotaimen tarkoitus on ottaa selvää, voiko Marsin ilmakehästä löytyneellä metaanilla olla biologinen alkuperä. Vuonna 2020 on määrä kuljettaa Maahan näytteitä Marsin maaperästä.

”Mahdollisuudet sille, että tuomme eliöitä Marsista, ovat todellisuudessa hyvin pienet, mutta luonnollisesti meidän on varauduttava pahimpaan ja luotava suunnitelmat sitä varten”, kertoo EURO-CARES-hankkeen koordinaattori, professori Sara Russell Lontoon luonnontieteellisestä museosta. Yksi hankkeen päämääristä on estää mahdollista Maan ulkopuolista elämää karkaamasta ja saastuttamasta Maan ekosysteemiä.

Tähän mennessä Maan ulkopuolelta tuotuja näytteitä ovat kuukivet, vuonna 2006 NASA:n Stardust-luotaimen mukana tuomat komeetan kappaleet ja avaruuspöly sekä Japanin Hayabusa-luotaimen tuomat Itokawa-asteroidin sirut vuonna 2010.

NASA:n viime vuonna julkaisema tiedonanto nestemäisen veden jäljistä Marsin pinnalla on lisännyt mielenkiintoa planeetan mahdollista elämää kohtaan ja vahvistanut pyrkimyksiä saada marsilaista maaperää Maahan tutkittavaksi.

EURO-CARES-hanke selvittelee, kuinka tutkijoiden on toimittava, jos Maahan tuotavista näytteistä löytyy elämää.

”Steriloimmeko koko näytteen heti vai säilömmekö sen tutkimusta varten”, puntaroi professori Russell.

Lisäksi erityistä huolta on kannettava kestävien ja kustannustehokkaiden paluukapseleiden suunnitelusta.

”Täytyy pitää mielessä niin sanotun epätavallisen lasketumisen – käytännössä maahansyöksyn – mahdollisuus, ja on varmistettava, että kapseli on suunniteltu täysin pomminvarmaksi, ettei mitään pääse ulos”, professori Russell muistuttaa.

Lue lisää EURO-CARES-hankkeestaLähde.

Vaikka voihan se olla, että maan ulkopuolinen elämä löytää meidät ensin. (Twilight Zone: People Are Alike All Over, 1960 CBS)

Vaikka voihan se olla, että maan ulkopuolinen elämä löytää meidät ensin.
(Twilight Zone: People Are Alike All Over, 1960 CBS)

syys 162016
 

Luovuus syntyy aivojen unelmointi- ja tietoverkostojen yhteistyönä, todetaan Laurea-ammattikorkeakoulun NeuroLabissa toteutetussa tutkimuksessa.

Moderni yhteiskunta tarvitsee tietäviä ja luovia ihmisiä eri tehtäviin. Usein kuitenkin tietämistä ja kontrolloitua ajattelua pidetään vastakohtana ja jopa esteenä luovuudelle.

aaa

Laurea-ammattikorkeakoulun NeuroLabissa toteutetussa juuri julkaistussa aivotutkimuksessa kuitenkin osoitettiin, että mitä tuotteliaampi luova prosessi oli, sitä enemmän sekä aivojen tiedolliseen prosessointiin että unelmointiin osallistuvat aivoalueet aktivoituivat. Luovuus on siis prosessi, jota tukevat samat aivojen kontrollialueet kuin esimerkiksi matemaattista päättelyä ja älyllistä ongelmanratkaisua.

Tutkimukseen osallistui 16 henkilöä, joille näytettiin kuvia tutuista arkipäiväisistä esineistä. Heidän tehtävänään oli keksiä jokaisesta esineestä niin monta vaihtoehtoista käyttötapaa kuin mahdollista. Tehtävän aikana kunkin henkilön aivotapahtumia seurattiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikössä. Ilmeni, että aivojen tiedollisten tapahtumien kontrollointiin osallistuva pihtipoimun etualue (Anterior Cingulate Cortex) ja aivojen unelmointiin osallistuvat alueet etukiila, alempi päälakilohko ja pihtipoimun taka-alue (Precuneus, Inferior Parietal Lobule, Posterior Cingulate Cortex) aktivoituivat sitä enemmän, mitä useamman vaihtoehdon koehenkilöt keksivät tutulle esineelle.

Aivojen unelmointialueet (Resting State) aktivoituvat yleensä silloin, kun henkilö lepää tai kun hän saa vapaasti unelmoida ilman ulkoisia ärsykkeitä. Laurean tutkimus osoitti, että tätä unelmointialuetta tarvitaan luovassa prosessissa yhdessä tiedolliseen prosessointiin osallistuvien aivoalueiden kanssa. Tutkimus tukee ajatusta siitä, että vaativa tiedollinen ponnistelu ja luovuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne tukevat toinen toisiaan.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikön, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Santa Barbarassa sijaitsevan Kalifornian yliopiston kanssa. Tutkimus on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä PlosOne.

syys 022016
 

Teetätimme muutaman kappaleen omaan kuvitukseemme pohjautuvaa ouija-hiirimattoa. Sitä on nyt tilattavissa verkkokaupastamme. Hiirimatto on luonnollisesti tarkoitettu enemmän koristamaan tietokonepöytää kuin vakavahenkiseen henkikommunikaatioon, mutta se ei estä maton käyttämistä myös kommunikaatiovälineenä. Tosin skandinaavisten merkkien puute voi marginaalisesti hankaloittaa yhteydenpitoa.

IMG_9975

Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä myös suomenkielinen henkilauta on tulossa. Siinä ei ole kyse hiirimatosta, vaan henkikommunikaatiokäyttöön tarkoitetusta, isommasta julisteesta. Tästä on pari painotestiä jo tehty, niitä voi käydä Aavetaajuuden putiikilla ihmettelemässä, ja varsinainen myyntierä on tarkoitus tilata lähitulevaisuudessa.

Lisäys: Suomenkielinen henkilauta on nyt tilattavissa.

Ouija-lauta suomeksi

elo 232016
 

PSM_V46_D167_Outer_surface_of_the_human_brain

Monen aikuisen työmuisti heikentyy aivoperäisten ongelmien tai viimeistään ikääntymisen myötä. Työmuistin treenaamisesta tietokoneohjelmilla ja älypuhelinsovelluksilla on tullut yhä suositumpaa. Tutkimuksen mukaan aivojumpan hyödyt työmuistille ovat kuitenkin luultua vaatimattomammat.

”Työmuisti on ikään kuin mentaalinen työpöytä. Se sisältää kulloinkin mielessä olevat ja käsiteltävät asiat. Työmuisti on myös ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkaula, sillä sen kapasiteetti on rajattu”, kertoo Åbo Akademin psykologian professori Matti Laine.

Laineen johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan aikuisen työmuistin harjoitettavuutta. Akatemiahankkeen tutkimusryhmä on testannut väitettä, jonka mukaan työmuistia on mahdollista parantaa muistiharjoituksilla. Ryhmän kokeet ovat osoittaneet, että työmuistitreenauksen vaikutukset ovat hyvin rajallisia.

”Suorittamamme treenauskokeet ja vielä julkaisematon meta-analyysi osoittavat, että työmuistitreenauksen myönteiset vaikutukset rajoittuvat lähinnä suorituksen kohenemiseen harjoitteiden kaltaisissa tehtävissä”, kertoo hankkeen tutkija Anna Soveri.

Muistiharjoitusohjelmien hyödyistä ei todisteita

Toimiva työmuisti on arkielämämme sujumisen kannalta välttämätön. Sen ansiosta voimme esimerkiksi kirjoittaa ylös juuri kuulemamme puhelinnumeron tai laskea kertolaskuja päässämme. Viime vuosina älyllisten toimintojen ja erityisesti työmuistin treenaus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Aivotreenausohjelmista on tullut maailmanlaajuinen bisnes, mutta samalla niihin kohdistuva tieteellinen kritiikki on voimistunut.

Aikaisempien tutkimusten mukaan tietokoneella suoritettava ja vähitellen vaikeutuvia tehtäviä toistava harjoittelu voi parantaa suorituksia työmuistitehtävien lisäksi älykkyystesteissä. Laineen ja Soverin mukaan työmuistitreenauksen aiheuttamasta yleisen työmuistikapasiteetin paranemisesta, älykkyyden lisääntymisestä tai arkielämän toimintojen sujuvoitumisesta ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa näyttöä.

”Tutkimuksemme tulosten valossa on syytä suhtautua epäilevästi myös kaupallisten aivoharjoitusohjelmien antamiin lupauksiin. Yhdysvalloissa on jo ollut tapaus, jossa yritys sai miljoonien dollarien sakon treenausohjelmasta annetuista katteettomista lupauksista”, Laine sanoo.

Tutkimuksella toimivampia treenausmuotoja

Vaikka työmuistin treenauksen hyödyt ovat tällä hetkellä rajatut, on treenaustuloksiin vaikuttavien tekijöiden tutkiminen tärkeää. Laineen tutkimusryhmässä etsitään tekijöitä, jotka ennustavat harjoitusmenestystä ja myönteisten tulosten pysyvyyttä.

”Työmuistin treenausta kannattaa edelleenkin tutkia. Ihmisille, joilla on työmuistin kanssa ongelmia, pienilläkin positiivisilla muutoksilla voi olla merkitystä”, Laine kertoo.

Lähde: Suomen Akatemian lehdistötiedote