Menu Close

Philip K. Dick ja paranoidismystinen elokuvaviihde

Philip K. Dick oli eräs merkittävimmistä amerikkalaisista science fiction -kirjailijoista. Hänen ajatuksensa ovat vaikuttaneet niin tieteiskirjallisuuteen, postmodernia filosofiaan kuin valtavirran toimintaelokuviinkin. Muiden aikaansa edellä olleiden mestareiden tapaan hän eli köyhyydessä, vailla scifi-fandomin ulkopuolista arvostusta.

Dickin käsittelee teoksissaan yhteiskunnallisia, poliittisia ja metafyysisiä teemoja. Paranoia, autoritääriset yhteiskunnat, muuntuneet tajunnantilat ja koko todellisuuden rakenteen hajoaminen ovat tarinoissa toistuvia elementtejä.

Filosofisesta ja anarkistisesta vireestä huolimatta Dick on pikkuhiljaa kivunnut Hollywoodin ahkerasti ryöstöviljelemäksi kirjailijaksi. Kaikki alkoi Ridley Scottin komealla Blade Runnerilla. Kyberpunk-estetiikan lähes yksistään lanseerannut scifi-klassikko ei kuitenkaa menestynyt taloudellisesti, joten potin räjäyttämistä jouduttiin odottelemaan vuoteen 1990, jolloin ilmestyi Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä Total Recall. Tämän jälkeen Dickiin perustuvia elokuvia ovat olleet mm. Screamers (1995), Minority Report (2002), Paycheck (2003), A Scanner Darkly (2006) ja Next (2007).

Perjantaina meilläkin ensi-iltansa saava Adjustment Bureau (Kohtalon valvojat) on uusin lisäys Dick-filmatisointien listaan. Elokuvassa Matt Damonin esittämä poliitikko törmää hattupäisiin byrokraatteihin, joiden tehtävä on pitää maailman tapahtumat ennakkoon suunnitelluilla raiteillaan, ja tarpeen mukaan toteuttaa säätötoimenpiteitä, väkivaltaa kaihtamatta.

Elokuva noudattelee juuri sitä Hollywoodin rakastamaa Dickiä, älyllisesti näppärää, todellisuuden tasoilla ja vapaan valinnan ongelmalla leikittelevää kevytparanoijaa. Ennestään näkymättömän todellisuuden ja pakkovallan tunkeutuminen tavallisen kansalaisen elämään on hedelmällinen lähtökohta jännitteille ja kiinnostaville juonikuvioille.

Dick kuitenkin suhtautui teemoihinsa syvällisemmin. Hänelle todellisuuden hauraus ja paranoia eivät olleet pelkästään juonenkuljetusvälineitä, vaan aitoja kokemuksia. Hänen fiktioonsa merkittävästi vaikuttanut tapahtuma oli mystinen kokemus, jossa hän joutui suoraan kosketukseen myyttisen, arkkityyppisen todellisuudentason kanssa.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle kivuliaan viisaudenhampaan poiston jälkeen, kun Dick oli toipumassa anastesiasta. Hän oli kovissa kivuissa, joten Philipin vaimo tilasi apteekista särkylääkkeitä. Nuori nainen toimitti lääkkeet Dickien kotiovelle. Philipin avatessa oven, naisen kaulassa oleva kalanmuotoinen koru heijasti auringonvaloa ja häikäisy laukaisi Philipin mielessä kummallisen reaktion. Yhtäkkiä hän muisti hyvin elävästi olleensa vainottu kristitty ajanlaskun alun Roomassa. Mielikuvat hävisivät muutamassa sekunnissa, mutta vain palatakseen kuukauden päästä entistä voimakkaampina.

Jonkinlainen ulkopuolinen mieli oli liittynyt Dickin omaan mieleen. Tätä mieltä, jota hän kutsui Elijahiksi, Dick ei pystynyt selittämään eikä ymmärtämään, se oli mytologisessa ajassa elävä ikuinen olento, joka ajatteli vieraalla tavalla ja omasi valtavan määrän tietoa. Se esimerkiksi varoitti Philipiä hänen poikansa syntymäviasta. Vika olisi tappanut pojan hetkellä millä hyvänsä, ellei Philip olisi Elijahin kehoituksesta vienyt häntä lääkärille.

Elijahin henki sitoi Philipin ja vainotun varhaiskristityn Thomaksen mielet toisiinsa. Vähitellen persoonat alkoivat limittyä, ja Dick eli ikäänkuin kahdessa eri todellisuudessa samanaikaisesti, varhaiskristittyjen Roomassa ja 70-luvun Amerikassa. Dick esimerkiksi saattoi tarkkailla Thomaksen ajattelevan: “pääni sisällä on joku vieras, eri vuosituhannella elävä henkilö”, tarkoittaen Philipiä.

Thomas valtasi Dickin mielen joksikin aikaa. Hän tunsi olevansa jatkuvassa hengenvaarassa kielletyn uskontonsa takia ja hänellä oli suuria hankaluuksia nykyaikaisten asioiden kanssa, esimerkiksi autolla ajamisen.

Vuonna 76 Elijah poistui Dickin mielestä. Hän kuvaili tapausta musertavaksi kokemukseksi: “maailmassa ei ole mitään suurempaa rangaistusta kuin kerran tuntea Jumala, ja sitten olla enää tuntematta Häntä.” Tästä syystä Dick yritti itsemurhaa.

Kokemusten todellinen tausta ei koskaan selvinnyt hänelle, ja ne jäivät vaivaamaan häntä loppuelämäksi, vaikuttaen merkittävästi muun muassa romaanien aiheisiin. Hän huomasi myös tietämättään kirjoittaneensa profeetallisen kertomuksen Anna kyynelten tulla sanoi poliisi -romaanin sisään jo ennen mystisiä kokemuksiaan.

Dick oli uskomattoman luova ja tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti uransa aikana 44 romaania ja noin 121 novellia. Tuotanto on lähes yksinomaan tieteiskirjallisuutta, ja valtavirran suosioon hän on päässyt vasta reilusti kuolemansa jälkeen, elokuvasovitusten myötä. Hän kutsui itseään termillä “fictionalizing philosopher”, ja hänen moniulotteiset pohdinnat todellisuuden luonteesta enteilivätkin postmodernia filosofiaa, ajattelijoita kuten Jean Baudrillard tai Fredric Jameson.

Olipa Dickin kokemusten taustalla skitsofrenia, huumeidenkäyttö tai Jumalan henki, on näitä kokemuksia kiittäminen monista ideoista, joita ilman vaikkapa Wachowskin veljesten, David Gronenbergin, David Lynchin, Michel Gondryn tai Christopher Nolanin elokuvat saattaisivat näyttää nykyään hyvinkin erilaisilta. Ehkäpä gnostilaisittan ajateltuna myös näissä viihdeteollisuuden tuotteissa on syvällä sisällä vielä pieni kipinä sitä alkuperäistä, elämän mullistavaa mystistä kokemusta.

Kohtalon valvojat – Finnkino
Robert Crumb – The Religious Experience of Philip K Dick
Dickin kirjoja
Radio Free Albemuth – seuraava Dick-filmatisointi.
Ja sitä seuraava.
Ja sitä seuraava..
Ja sitä seuraava

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.