elo 232016
 

PSM_V46_D167_Outer_surface_of_the_human_brain

Monen aikuisen työmuisti heikentyy aivoperäisten ongelmien tai viimeistään ikääntymisen myötä. Työmuistin treenaamisesta tietokoneohjelmilla ja älypuhelinsovelluksilla on tullut yhä suositumpaa. Tutkimuksen mukaan aivojumpan hyödyt työmuistille ovat kuitenkin luultua vaatimattomammat.

”Työmuisti on ikään kuin mentaalinen työpöytä. Se sisältää kulloinkin mielessä olevat ja käsiteltävät asiat. Työmuisti on myös ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkaula, sillä sen kapasiteetti on rajattu”, kertoo Åbo Akademin psykologian professori Matti Laine.

Laineen johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan aikuisen työmuistin harjoitettavuutta. Akatemiahankkeen tutkimusryhmä on testannut väitettä, jonka mukaan työmuistia on mahdollista parantaa muistiharjoituksilla. Ryhmän kokeet ovat osoittaneet, että työmuistitreenauksen vaikutukset ovat hyvin rajallisia.

”Suorittamamme treenauskokeet ja vielä julkaisematon meta-analyysi osoittavat, että työmuistitreenauksen myönteiset vaikutukset rajoittuvat lähinnä suorituksen kohenemiseen harjoitteiden kaltaisissa tehtävissä”, kertoo hankkeen tutkija Anna Soveri.

Muistiharjoitusohjelmien hyödyistä ei todisteita

Toimiva työmuisti on arkielämämme sujumisen kannalta välttämätön. Sen ansiosta voimme esimerkiksi kirjoittaa ylös juuri kuulemamme puhelinnumeron tai laskea kertolaskuja päässämme. Viime vuosina älyllisten toimintojen ja erityisesti työmuistin treenaus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Aivotreenausohjelmista on tullut maailmanlaajuinen bisnes, mutta samalla niihin kohdistuva tieteellinen kritiikki on voimistunut.

Aikaisempien tutkimusten mukaan tietokoneella suoritettava ja vähitellen vaikeutuvia tehtäviä toistava harjoittelu voi parantaa suorituksia työmuistitehtävien lisäksi älykkyystesteissä. Laineen ja Soverin mukaan työmuistitreenauksen aiheuttamasta yleisen työmuistikapasiteetin paranemisesta, älykkyyden lisääntymisestä tai arkielämän toimintojen sujuvoitumisesta ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa näyttöä.

”Tutkimuksemme tulosten valossa on syytä suhtautua epäilevästi myös kaupallisten aivoharjoitusohjelmien antamiin lupauksiin. Yhdysvalloissa on jo ollut tapaus, jossa yritys sai miljoonien dollarien sakon treenausohjelmasta annetuista katteettomista lupauksista”, Laine sanoo.

Tutkimuksella toimivampia treenausmuotoja

Vaikka työmuistin treenauksen hyödyt ovat tällä hetkellä rajatut, on treenaustuloksiin vaikuttavien tekijöiden tutkiminen tärkeää. Laineen tutkimusryhmässä etsitään tekijöitä, jotka ennustavat harjoitusmenestystä ja myönteisten tulosten pysyvyyttä.

”Työmuistin treenausta kannattaa edelleenkin tutkia. Ihmisille, joilla on työmuistin kanssa ongelmia, pienilläkin positiivisilla muutoksilla voi olla merkitystä”, Laine kertoo.

Lähde: Suomen Akatemian lehdistötiedote

syys 212011
 

Muistin hataruus

Silloin tällöin kuulee verrattavan ihmismuistia tietokoneen kovalevyyn. Joskus kovalevy korruptoituu, ja sinne ilmestyy bad sector -läikkiä, joita ei voi lukea. Aivan samalla tavalla kuin ihmisen unohdellessa asioita. Kuulostaa järkevältä.

Ei sinne päinkään. Kovelevyvertaus ei sovellu ihmismuistiin laisinkaan, sillä aivot tallentavat vain murto-osan tiedosta mitä ihminen aistiensa välityksellä kokee. Suurin osa muistoista on jatkuvaa uudelleenkuvittelua. Lisäksi muistitieto kirjoitetaan jokaisella muistamiskerralla uudestaan, jolloin muiston muisto korvaa alkuperäisen muiston. Muistikuvamme vaikuttavat olevan varmoja ja päivänselviä toisintoja todellisista tapahtumista, vaikka mielemme uudelleenrakentaa jatkuvasti menneisyyttämme, ja menee monesti pahasti vikaan.

Aivokuvantamisella on saatuja viitteitä tästä mekansimista. Washingtonin yliopiston neurotieteilijä Kahtleen McDermott kuvasi opiskelijoiden aivoja näiden muistellessa omakohtaista menneisyyden tapahtumaa, sekä heidän kuvitellessa tulevaisuuden tapahtumaa. Muistamisen ja ennakoimisen prosessit tuntuvat selkeästi erilaisilta, mutta yllättäen aivokuvista huomattiin täsmälleen samojen aivoalueiden aktivoituvan kummankin prosessin yhteydessä.

Muistin hataruuden on todettu olevan ongelma myös oikeudessa, jossa on perinteisesti annettu paljon painoarvoa silminnäkijähavainnoille. Esimerkiksi New Jerseyssä on hiljattain kiristetty sääntöjä silminnäkijätodistusten hyväksymisessä.

Elämme menneisyydessä

Eräs kiinnostava tapa jolla aivomme paikkailevat vajavaisten aistiemme välittämää repaleista informaatiota on eriaikaisten signaalien synkronointi.

Hermoverkkomme eri osat toimivat eri nopeuksilla. Tieto jostain tapahtumasta saavuttaa aivomme eri aistien kautta hiukan eri nopedella. Jos esimerkiksi tallaamme omille varpeillemme, kipuaistimuksen kapuamienn hermoston läpi aivoihin ottaa oman aikansa. Silmät sijaitsevat lähellä aivoja, joten visuaalinen aistimus tavoittaa aivot nopeammin. Koemme kuitenkin aistimusten olevan keskenään synkassa.

Havaintomme toimivat aina hitaamman signaalin mukaan, ja onkin laskettu, että mielemme elää jatkuvasti 80 millisekuntia menneisyydessä.

Tätä aivojen viivettä voit testata myös omakohtaisesti. Pyydä ystävääsi menemään noin 30 metrin päähän. Ääni kulkee ilmassa huomattavasti valoa hitaammin, joten 30 metrin etäisyys luo aistien rekisteröimän äänen ja kuvan väliin maagisen 80 millisekuntin viiveen. Pyydä ystävääsi läpäsäyttämään käsiään kuuluvasti yhteen ja liikkumaan pari askelta edestakaisin. Aivot synkkaavat äänen ja kuvan 80 millisekuntiin asti, mutta heti sen ylittyessä, yhden askeleen aikana, ilmestyy ääneen viive.

Lähde.

kesä 042011
 

Monenlaisten pelien ja harjoitusten on väitetty lisäävän älykkyyttä sillä perusteella, että aivot mukautuvat melko nopeasti uusiin tehtäviin ja harjoituksia tekemällä syntyy uusia neuroniyhteyksiä. Ongelma on kuitenkin siinä, etteivät harjoitukset paranna älykkyyttä sinänsä, ainoastaan kyseisen tehtävän suoritusta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ns. joustavaa älykkyyttä, eli tiedonkäsittelyä ja ongelmanratkaisukykyä voi lisätä kehittämällä lyhytkestoista muistia. Tätä muistin lajia pystyy tehokkaasti kehittämään ns. N-back -harjoituksen avulla. Continue reading “Älypeleillä älykkäämmäksi” »