marras 272008
 

Magia ja uskonto on äkkiseltään helppo nähdä kuuluvan samaan maailmankuvaan, onhan kummankin peruspyrkimys luoda yhteys transendentteihin voimiin. Näillä on kuitenkin myös pohjimmiltaan merkittäviä eroja. Uskonnollisuus ja uskonnolliset rituaalit osoittavat alistumista ylemmän voiman tahtoon. Leimallista on Jumalan pyyteetön palvominen, ylistäminen ja vastoinrikkomusten alituinen hyvittäminen. Magialle taas on ominaista pyrkimys ottaa valta yli luonnon, sattuman ja henkiolentojen, tai vähintäänkin toimia näiden kanssa tasavertaisina. Tarkoitus on ohjailla luonnolliset tapahtumat oman tai yhteisön tahdon mukaisiksi. Vanhimmat tunnetut maagiset käytännöthän pyrkivät juuri tähän: turvaamaan metsästysonnen tai hyvän sadon. Tietenkin esim. 100 kertaa toistettu pyyntörukous lähenee maagista mekaniikkaa, eli rajanveto voi olla joskus hankalaa. Ymmärtänette kuitenkin lähtökohtaisen eron. Rukouksen ja magian eroja pohtii myös Matti Tossavainen, tosin redusoiden magian alkukantaisuudeksi.

Moderni magia nähdään enemmän henkilökohtaisena työskentelynä ja henkisenä kasvuna kuin yhteisöllisenä toimintana, mutta itsen ja ympäristönsä hallinta on yhä erityisasemassa. Kuten joku jossain yhteydessä sattuvasti lohkaisi, magia on universumin Leatherman’s Tool. Työkalu, joka jeesaa tilanteessa kuin tilanteessa.

Eräs keino hallita on ymmärtää. Maagin tulee ymmärtää ylemmän todellisuuden mekaniikka. Hänen tulee tietää millä sanoilla mitkäkin luonnonhenget, henkiolennot, enkelit ja demonit saa tekemään mitä maagi haluaa. Maagin tulee tuntea henkivaltojen nimet, piirtää tietyt sinetit, tehdä eleet, osata invokaatiot ja evokaatiot. Modernimman maagisen ajattelun puitteissa maagi ymmärtää oman psyykkeensä toiminnan, ymmärtää uskomusjärjestelmänsä mekanismit, kielen merkityksen, tuntee oman ja kollektiivisen alitajunnan, symbolit, temput…

Olli Alho vetää ”Makiaa magiaa”-kirjasen artikkelissa edellisestä yhteläisyyksiä jopa viihdetaikuuteen.
Esiintyvä taikuri tuntee sleittien kulut ja on opetellut ne täysin automatisoiduiksi. Hänellä on tieto jota katselijalla ei ole. Katselijan kannalta tapahtuu ihmeitä: todellisuus ei ole enää ennustettavissa, ruutukuningatar on jossain aivan muualla kuin mihin katselija sen asetti. Ihme on kuitenkin vain katselijan havainnoissa, taikuri ymmärtää salatun logiikan ja pystyy esittämään ihmeen varmuudella, hämmentymättä todellisuuden kausaaliteetin säröytymisestä. Taikuri näyttää käsittelevän todellisuutta mielensä mukaan.

Näin magia läheneekin uskonnon sijaan tiedettä. Magia lähtee todellisuuteen vaikuttavien mekanismien ymmärtämisestä, ei uskosta korkeampien voimien armoon tai niiden arvaamattomuuden pelosta.

Myös tiedonhankinta muistuttaa tieteellistä prosessia. Uskonnon piirissä tieto tulee annettuna ja siihen tulee suhtautua vääristelemättömänä totuutena, dogmana. Maagi, tai tässä tapausessa paremminkin mystikko, luottaa vain omaan kokemukseensa, empiiriseen tutkimukseen. Esimerkiksi mietiskelyn kautta mystikko pyrkii suoraan yhteyteen Jumalaan ja hakee ekstaattisia kokemuksia. Lopulta hän saavuttaa tiedon, gnosiksen. Vaihtoehtoinen reitti voi olla syödä kourallinen kärpässieniä, langeta loveen ja hakea tieto alamaailman henkiolennoilta. Tuli tieto sitten gnostilaisittain ihmisen sisäpuolelta, jumaluuden kipinästä ihmisen sielussa, taikka keskustelussa pyhän suojelusenkelin tai jonkun muun ulkopuolisen entiteetin kanssa, on tieto aina omien henkilökohtaisten kokemusten kautta todennettua, eli ainakin henkilökohtaisella tasolla todempaa kuin dogmaattinen ja annettuna otettu tieto.

marras 012008
 

Hiiriltä pystytään jo poistamaan yksittäisiä muistoja. Teknologiaa ei tulla koskaan soveltamaan ihmisiin, tutkijat lohduttavat Science Newsin artikkelissa.

Kovinkini mielenkiintoiselta vaikuttava kirja A.J. Jacobsin yrityksestä elää Raamatun ohjeiden mukaan on suomennettu.

Jacobsin olisi muun muassa pitänyt tappaa taikurit ja ryhtyä soittamaan kymmenkielistä harppua. Hän kertoo kirjassaan, miten vaimo hermostuu, kun mies asuu olohuoneeseen rakentamassaan lehtimajassa seitsemän päivää.

Rikolliset tykkäävät pakanauskonnoista, ainakin brittivankiloiden tilastojen mukaan. Neljän vuoden aikana pakanoiden määrä on tuplaantunut.

Uusi loistava Grant Morrisonin haastattelu. Iso G kertoo lähinnä kirjoittamastaan Teräsmiehestä, mutta nykyään maaginen, myyttinen tai mystinen aspekti huokuu kaikessa mitä Morrison tekee ja kirjoittaa.

Okkulttisten elokuvien tekijä Raymond Salvatore Harmon julkaisi uusimman elokuvansa The Philosopher’s Stone netissä.

Illuminaatti vilahtelee jo finanssikielessäkin, tai ainakin CNBC:n talousuutisissa.

Kevin Kelly ja Ken Wilber keskustelevat tietoisuuden evoluutiosta ja ajattelevista koneista.

Aito demonien manaaja reality-sarjan tähtenä. Tällaista tv-sarjaa meitsikin ehkä jaksais seurata!

Kirkon tutkimuskeskus on julkaissut nelivuotiskertomuksensa. Eli kuka uskoo mihinkin ja mikä on muuttunut Suomessa.

marras 202007
 

NLP:n yhteydessä tuppaa aina välillä törmäämään Pick up- skeneen ja pokausjuttuihin, varsinkin Ross Jeffriesiin. Yhteys on selkeä: NLP:n
lähtökohtiin kuuluu huippuyksilöiden mallintaminen ja toimintatapojen ottaminen omaan haltuun. Tämähän uppoo pokaajiin kuin veitsi silmään.

Kotimaisissakin pelimiespiireissä puhutaan kovasti sisäpelistä. Sisäpeli on suggestioin, affirmaatioin ja kaikenlaisin NLP-tekniikoin toteutettavaa oman psyykkeen asetusten ränkkäämistä. Tavoitteena on luoda itsestä itsevarma, sosiaalinen, henkisesti järkkymätön, sujuvakäytöksinen ja hauska supermies, jolle naisten iskeminen on lasten leikkiä. Jotenkin herttaisena oletuksena on tietenkin se, että pelimies on ennen muodonmuutostaan onneton hylkiö ilman minkäänlaisia sosiaalisia valmiuksia. Valmiiksi sosiaaliset ihmisethän eivät tietenkään pelimiesoppeja tarvitse.

Tietysti pelimieskulttuuri pitää sisällä paljon muutakin, mutta pokailu henkisen kasvun välineenä on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Sosiaalisen dynamiikan, käyttäytymisen ja kommunikaation syvällinen ymmärtäminen ja omien heikkouksien ja vahvuuksien hienovarainen analysointi olisi hyväksi kelle tahansa. Pelimiesten sitoutuminen yhteisöön ja omaan kehitykseensä on kuitenkin varmasti vahvempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuin yhdessäkään henkisen kasvun opintopiirissä. Niin kiihottava on ajatus rajattomasta vallasta vastakkaiseen sukupuoleen.

NLP:llä ja magialla on paljon tekemistä keskenään. Tai paremminkin magiaa on helppo tulkita NLP:n kautta. Esimerkiksi symbolien, sinettien ja taikaympyröiden käyttö vertautuu helposti ankkurointeihin. Kommunikaatio Pyhän suojelusenkelin ja Geniuksen, Augoeidesin tai Daemonin (saman ilmiön eri nimityksiä) kanssa työskentely on tulkittavissa oman, mutta itsensä ulkopuolelle projisoidun tiedostomattoman kanssa käytäväksi keskusteluksi.

Myös usein ”kartta ei ole maasto” -lauseeksi kiteytetty näkemys todellisuuden ja havainnoin luodun, uskomuksiin perustuvan todellisuuskuvan ristiriidasta löytyy sekä magian että NLP:n piiristä. Pokaajienkin on saatava uskomukset hallintaan. Pokaajan pahimmat viholliset ovat uskomus omien kykyjen puutteellisuudesta, yhteiskunnan installoimat käyttäytymis- ja eettiset mallit ja tietenkin pelko nolatuksi tulemisesta.

Varsinkin 80-luvun kaaosmagiaan syntyi vahva uskomusjärjestelmien alistamiseen ja hyväksikäyttöön tähtäävä virtaus. Nähtiin olevan mahdollista vaihtaa uskomusjärjestelmää tarpeen mukaan ja näin saatavan käyttöön parhaat puolet erilaisista ja ristiriitaisista uskomuksista. NLP onkin varsin helppo nähdä kuin kaaosmagian ateistisena pikkuveljenä: samaan aikaan näennäistieteellisenä ja näennäismaagillisena.

Pelimiehen metamorfoosi häviäjästä voittajaksi on kuin klassinen esimerkki Suuresta työstä. Initiaatiota salattuun tietoon ja suljettuun yhteisöön seuraa vaikeuksien kautta löytyvä itsevarmuus ja lopulta ritualistinen tulikoe yökerhossa, jossa harjoitellaan satojen naisten lähestymistä niin kauan, että lähestymispeloista on jauhettu maku pois kuin purukumista.

Kotimaiseen pelimieskulttuuriin voi kurkistaa ainakin Cityn artikkelin ja 45-minuuttia -ohjelman jutun avulla. Tsekkaa myös kuinka Ross Jeffries puhuu magiasta Youtubessa, osat 1 ja 2.

marras 072007
 

Siistiä, Keosto -kollektiivi on julistanut Pelon vastaisen päivän, jonka tarkoitus on herätellä ihmiset huomaamaan kuinka pelko vaikuttaa jokapäiväisiin valintoihin. Hyvä esimerkki pyrkimyksestä ottaa todellisuus omiin käsiin. Yhteiskunnallista magiaa, detournausta ja psykomaantiedettä.

Kuinka juhlimme Pelon vastaista päivää?

Pelon vastainen päivä ei ole mielenosoitus, se on juhlapäivä. Emme järjestä keskitettyjä aktioita, mutta tässä muutamia vinkkejä päivän ohjelmaksi.
– Lähetä pelottavalle ihmiselle, yritykselle tai instituutiolle kirje tai kerää adressi, jossa kohteliaasti pyydät tätä olemaan vähemmän pelottava.
Printtaa tästä lentolehtinen (pdf-muodossa) ja levitä pelottomuutta.
Printtaa tästä juliste (jpg, 7MB), jolla iltapäivälehtien pelottavat lööpit voi korjata vähemmän pelottaviksi. (pienempi web-versio)
– Merkitse kaupungilla pelottaviksi tai pelon aiheuttamiksi kokemiasi asioita.
– Järjestä pelonvastaiset juhlat.
– Voita pelkosi, tee rohkeusteko: ystävysty ulkomaalaisen kanssa, puolusta julkisesti pedofiilia, käy katsomassa syöpäpotilasta, kerro mitä oikeasti ajattelet.

Tällaiset tempaukset lähenevät magiaa moneltakin kantilta. Esim. juhlat jo sinänsä ovat aina pohjimmiltaan ritualistisia, ja 911 on varmasti nykypäivän vaikuttavin numeromaaginen luku. Lisäksi ajatus mediaan piilotetusta, normiaisteilta salatusta pelonlietsonnasta on esimerkillisen esoteerinen. Todellisuuden näkeminen ja kokeminen uudelta kantilta on jokaisen okkultistin ensimmäinen lähtökohta. Sen hallitseminen on toinen.
Via